Yhä useampi yli 90-vuotias asuu kotona ilman virallista hoitoa
27.3.2026 10:16:56 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote
Tervaskannot 90+ -tutkimus käynnistää uuden aineistonkeruun huhtikuussa. Pitkään kerättyä kyselyaineistoa on vastikään hyödynnetty tarkasteltaessa pitkäaikaissairauksien yleisyyden ja toimintakyvyn kehitystä. Tulosten mukaan vanhoista vanhimpien ihmisten sairastuvuus on kasvanut, mutta heidän toimintakykynsä on pysynyt lähes ennallaan.

Suuri osa 90 vuotta täyttäneistä tamperelaisista on kotihoidon piirissä, ja noin kolmannes heistä asuu ympärivuorokautisessa hoidossa.
Pauliina Halosen ja kumppaneiden tuoreen tutkimuksen mukaan yhä useampi yli 90-vuotias asuu kotona ilman kotihoitoa, ja ympärivuorokautisessa hoidossa asuvien osuus on laskenut. Aiempaa suurempi joukko monisairaita, muistisairaita ja muiden apua tarvitsevia ihmisiä asuu kotona ilman virallista hoitoa.
Muistisairautta sairastavien vastaajien osuus kasvoi sekä kotihoitoa saavien että ympärivuorokautisessa hoidossa asuvien joukossa, ja sairauksien määrä kasvoi kaikissa ryhmissä.
– Yli 90-vuotiaiden sairastavuus on kasvanut, mutta Tampereen vanhimpien toimintakyky on lähes samalla tasolla kuin vuosituhannen alun 90-vuotiailla tai jopa hieman parempi, kertoo tutkimuksen johtaja Linda Enroth.
Tutkimuksen perusteella yli 90-vuotiaiden tamperelaisten ympärivuorokautinen hoito ja kotihoito keskittyvät yhä voimakkaammin monisairaille ja henkilöille, jotka tarvitsevat apua arjen perustoiminnoissa.
Tuoreet tulokset perustuvat Tervaskannot 90+ -kyselyaineistoon, joka kerättiin seitsemän kertaa Tampereella vuosina 2001–2022. Vastaajia oli yhteensä 6 876.
Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä julkaistu tutkimus selvitti pitkäaikaissairauksien yleisyyden ja toimintakyvyn kehitystä kahden vuosikymmenen ajalta. Tutkimus pureutui eri hoiva- ja asuinmuotoihin ja tarkasteli mahdollisia hoiva- ja asuinmuotojen eroavaisuuksia.
Ikäryhmän koon kasvun vuoksi myös palveluja tarvitsevien ihmisten lukumäärä on kasvanut. Muistisairautta sairastavia ja perustoiminnoissa apua tarvitsevia asuu määrällisesti aiempaa enemmän kotona ilman kotihoitoa.
– Tulostemme perusteella näyttää siltä, että palvelujen käyttöä ohjaa yhä vahvemmin niiden saatavuus ja tarjonta. Kotona asumista painottava politiikka on johtanut ympärivuorokautisen hoidon vähentymiseen, mutta kotihoidon kattavuus ei ole samassa määrin kasvanut.
Tampereen vanhimpia tutkitaan jälleen
Tervaskannot 90 + -tutkimus toteuttaa uuden kyselyaineiston keruun loppukeväällä 2026.
Aineistonkeruu toteutetaan postikyselynä, mutta tällä kertaa vastata voi myös sähköisesti. Tutkimus koskee kaikkia vuonna 1936 ja sitä aikaisemmin syntyneitä tamperelaisia, joita on arviolta 3 000.
Tervaskannot 90+ on 90-vuotiaita tamperelaisia koskeva pitkäaikainen tutkimushanke. Maailmanlaajuisesti poikkeuksellinen tutkimuskokonaisuus käynnistyi vuonna 1995. Erityisyys juontuu pitkästä seuranta-ajanjaksosta ja poikkeuksellisen korkeasta vastausprosentista.
– Kun yhä useammat saavuttavat hyvin korkean iän, on tärkeää ymmärtää paremmin tämän ikäryhmän tarpeita ja elinoloja. Tervaskannot 90+ -hankkeella on tässä keskeinen ja ainutlaatuinen rooli, sanoo Enroth.
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa pitkäikäisen väestön terveydestä ja toimintakyvystä, asumis- ja perhetilanteesta, avun tarpeesta ja avun antajista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja niissä tapahtuneista muutoksista.
Aineistosta on julkaistu noin 100 tieteellistä artikkelia, ja sitä on hyödynnetty 14 väitöskirjassa.
Tutkimusartikkeli
Pitkäikäisten ihmisten terveys ja toimintakyky eri hoiva- ja asuinmuodoissa 2001-2022 – Tervaskannot 90+ -tutkimus | Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti.
Tervaskannot 90+
- Järjestyksessään 11. kysely on tarkoitus aloittaa huhtikuussa.
- Tutkimusta toteuttaa Tampereen yliopisto ja tutkimuksesta vastaa terveystieteiden tohtori, dosentti Linda Enroth.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Linda Enroth
Puh: 040 190 1647
linda.enroth@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 23 200 opiskelijaa ja henkilöstöä noin 4 200. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tutkimus osoittaa suuria eroja hyvinvointialueiden kulttuurihyvinvointityössä17.4.2026 12:27:51 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus yhdistää kulttuuriosallistumista yhä tiiviimmin kansanterveystyöhön. Tutkimus korostaa tarvetta systemaattiselle kansalliselle ohjaukselle ja tiiviille yhteistyölle, jotta kulttuurin hyvinvointivaikutukset voidaan hyödyntää täysimääräisesti väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.
EMBARGO 15.4. klo 17: Tampereen yliopiston Vuoden Alumniksi on valittu teknologia- ja perheyrittäjä, kasvatustieteilijä Marjo Miettinen15.4.2026 17:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston Vuoden Alumniksi on valittu sähköteknologiayritys Ensto Oy:n hallituksen puheenjohtaja, kasvatustieteilijä ja luokanopettaja Marjo Miettinen. Valintaan vaikutti Miettisen pitkäaikainen työ teknologiayritysten, elinkeinoelämän ja koulutuksen eteen. Nykyisessä tehtävässään Ensto Oy:ssä hän edistää vihreää siirtymää sekä luotettavaa ja turvallista sähkönjakelua. Nimitys julkistettiin yliopiston vuosijuhlassa keskiviikkona 15.4.
EU:n vaikutusvalta on kasvanut korkeakoulupolitiikassa15.4.2026 08:38:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan EU:n korkeakoulupolitiikkaan liittyvät verkostot ovat laajentuneet ja monipuolistuneet, ja EU on hiljalleen kasvattanut vaikutusvaltaansa koulutuspolitiikassa. Tutkimus myös osoittaa, miten arvojen ja tiedon välistä neuvottelua tehdään poliittisissa verkostoissa.
Sukupuolenkorjaushoidot eivät ole yhteydessä nuorten mielenterveyden paranemiseen14.4.2026 08:40:00 EEST | Tiedote
Laaja suomalainen rekisteritutkimus osoitti, että osalla nuorista vakavat mielenterveyden häiriöt lisääntyvät sukupuolenkorjaushoitojen jälkeen.
Tero Järvinen on Tampereen yliopiston Vuoden keksijä10.4.2026 10:35:00 EEST | Tiedote
Epidermolysis bullosa on vakava harvinainen ihosairaus, joka vaikeissa tautimuodoissa johtaa kuolemaan jo vauvana ja lievemmissäkin muodoissa aggressiivisiin ihosyöpiin. Tampereen yliopiston Vuoden keksijä, professori Tero Järvinen, on kehittänyt lääkemolekyylin, joka antaa uutta toivoa EB-potilaille Suomessa ja maailmalla. Järvisen innon ja motivaation juuret ovat syvällä perustutkimuksessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme