Kysely: Suomalainen henkilöstöjohtaja käyttää tekoälyä väärään ongelmaan

Suomalaiset henkilöstöjohtajat haluaisivat hyödyntää tekoälyä ennen kaikkea palkanlaskennan automatisointiin. Tätä mieltä on useampi kuin joka kolmas suomalainen työnantaja (37 %), kun taas eurooppalaisista samaa ajattelee reilu neljännes (27 %). 

Muualla Euroopassa tekoälyä aiotaan käyttää laajemmin. Reilu neljännes eurooppalaisista työnantajista (26 %) varautuu jo henkilöstösuunnittelussaan siihen, miten automaatio ja tekoäly muuttavat työelämää. Suomalaisista näin tekee vain runsas kymmenesosa (12 %). 

”Muualla Euroopassa mietitään jo sitä miten työ muuttuu, mutta Suomessa vielä varmistetaan, että palkat maksetaan ajoissa. Ero ei ole siis pieni”, SD Worxin Suomen ja Viron toimitusjohtaja Mikko Uotila huomauttaa. 

Kun työnantaja käyttää tekoälyä pelkästään hallinnollisten rutiinien pyörittämiseen, katsotaan Uotilan mukaan menneisyyteen sen sijaan, että valmistauduttaisiin huolella tulevaan.  

”Eurooppalaiset kilpailijat rakentavat jo kuvaa siitä, millaista osaamista tarvitaan viiden vuoden päästä. Suomalaiset yritykset vielä vastaavat kysymykseen, joka ratkeaa automaatiolla joka tapauksessa.” 

Henkilöstöjohtaja ei tiedä, mitä osaamista tarvitaan – työntekijä ei tiedä, mitä töitä on tarjolla 

Miltei neljä kymmenestä työnantajasta sekä Suomessa että Euroopassa (39 %) ei tiedä, millaista osaamista organisaatio tarvitsee 2–3 vuoden päästä. Samaan aikaan yli puolet suomalaisista palkansaajista (56 %) kokee, ettei heidän osaamistaan hyödynnetä tarpeeksi. 

Avoimista sisäisistä tehtävistä ei myöskään riittävästi viestitä. Kaksi kolmesta suomalaisesta (68 %) sanoo, ettei omassa organisaatiossa ole helppoa tutustua sisäisiin tehtäviin tai projekteihin. Euroopassa tilanne on lähes yhtä huono (66 %). Vain reilu kolmannes suomalaisista (34 %) uskoo, että saman työnantajan palveluksessa voisi kasvaa tai vaihtaa tehtävää. Euroopassa useampi kuin neljä kymmenestä (41 %) pitää näitä mahdollisuuksia todellisina. 

Uotilan mukaan tulokset osoittavat, että suomalaisilla työmarkkinoilla on tältä osin valuvikaa: työnantaja ei tiedä mitä osaamista se tarvitsee, ja työntekijä ei tiedä mitä mahdollisuuksia talon sisällä on.  

"Samaan aikaan, kun työnantajilla on liian hämärä kuva tulevaisuuden osaamistarpeista, enemmistö työntekijöistä kokee, ettei heidän osaamistaan hyödynnetä kunnolla. Ja koska asiasta ei viestitä riittävästi, ihmiset lähtevät, vaikka oikea tehtävä olisi ollut tarjolla saman katon alla. Suomessa rekrytoidaan ulkoa sellaista osaamista, mitä olisi voinut löytyä sisältä. Tämä on kallista, hidasta ja monelta osin vältettävissä.” 

Suomalainen katsoo taaksepäin – kilpailijat rakentavat jo huomisen organisaatiota 

Vain noin joka neljäs suomalainen työnantaja (27 %) suunnittelee tulevaisuuden osaamistarpeitaan etukäteen. Euroopassa tilanne on hieman parempi: strategista henkilöstösuunnittelua tekee noin joka kolmas työnantaja (29 %). Loput elävät päivä kerrallaan. 

Myös suomalaisten ja eurooppalaisten HR-johtajien käsitykset kehitystarpeista eroavat. Eurooppalaisista HR-päättäjistä kolmannes (32 %) haluaa kehittää data- ja analytiikkaosaamistaan, kun taas suomalaisista näin ajattelee vain runsas kymmenesosa (14 %).  

Uotilan mukaan suomalaiset HR-johtajat ja heidän eurooppalaiset kollegansa elävät usein eri todellisuuksissa.  

"Eurooppalaiset HR-johtajat haluavat kehittää kykyään lukea henkilöstödataa ja tehdä sen pohjalta päätöksiä toisin kuin monikaan suomalainen. Samaan aikaan kolme neljästä suomalaisesta työnantajasta ei suunnittele osaamistarpeitaan edes kolmen vuoden päähän. Nämä kaksi lukua kertovat saman tarinan: suomalaisissa organisaatioissa henkilöstödata ei vielä ohjaa riittävästi päätöksentekoa." 

SD Worxin tutkimusinstituutti kartoitti HR-alan tulevaisuutta 27.1.–20.2.2026 yhteensä 17 Euroopan maassa. Tutkimukseen haastateltiin 5 936 HR-päättäjää ja 16 500 työntekijää. Tulokset edustavat kunkin maan työmarkkinoita.