Suomen luonnonolosuhteet tekevät maidontuotannosta ruokajärjestelmän kivijalan

Suomen luonnonolosuhteet poikkeavat ratkaisevasti monista muista maista. Viileä ilmasto ja osin vaatimattomat viljelyolosuhteet eivät mahdollista kasvinviljelyä ihmisravinnoksi kautta maan. Runsaat vesivarat ja pitkä kasvukausi nurmelle sen sijaan tekevät mahdolliseksi ruokajärjestelmän, jossa ruokaa tuotetaan alueilla ja oloissa, joissa kasvinviljely ihmisravinnoksi olisi heikkoa tai mahdotonta. Nurmi ei kilpaile ihmisten ruoantuotannon kanssa, vaan mahdollistaa ja täydentää ruokajärjestelmää hyödyntämällä luonnon omia edellytyksiä. Lisäksi nurmiviljelyllä on merkittäviä ympäristöhyötyjä: se suojaa maaperää eroosiolta, parantaa maan rakennetta ja ylläpitää hiilen sidontaa. Ravinnekierrossa karjanlannalla on puolestaan suuri merkitys fossiililannoitteiden korvaajana.

Suomessa maidontuotanto perustuu nurmeen ja on merkittävä osa luonnon ehdoilla rakentunutta ruokajärjestelmää. Maidontuotannon myyntitulot olivat yli miljardi euroa vuonna 2024 muodostaen 37 % koko maatalouden myyntituloista. Maitosektori työllistää kautta maan useita eri ammattilaisia.

Eläinten hyvinvointi on tuotannon edellytys, ei mielikuva

Lehmien hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen on keskeinen osa päivittäistä työtä maitotiloilla. Perustason määrittää lainsäädäntö ja alalla eläinten hyvinvointia kehitetään ja seurataan jatkuvasti niin maitotilojen kuin meijereiden, neuvonnan ja tutkimuksen toimesta. Yli 95 prosenttia maitotiloista kuuluu nautojen terveydenhuollon seurantajärjestelmään Nasevaan, jonka avulla seurataan eläinten terveyttä, hyvinvointia, lääkityksiä ja olosuhteita tilatasolla. Nautojen terveydenhuoltojärjestelmä on muodostettu alan vapaaehtoisen toiminnan pohjalta, mikä on kansainvälisesti tarkasteltuna poikkeuksellisen edistyksellistä. Suomessa nähdään, että ilman terveitä ja hyvinvoivia eläimiä maidontuotanto ei ole mahdollista.

Lehmien laiduntamista, ulkoilua ja jaloittelua edistetään aktiivisesti monin tavoin: neuvonnan, koulutuksen, tutkimuksen, lisähinnan sekä eläinten hyvinvointituen keinoin. Laiduntaminen ja jaloittelu nähdään tärkeinä, sillä ne parantavat nautojen terveyttä ja mahdollistavat laajemmin lajityypillisen käyttäytymisen. Laidunnus myös ylläpitää monimuotoisia elinympäristöjä ja perinnebiotooppeja, jotka ovat monille lajeille elintärkeitä.

Ilmastotyö on tilojen arkea

Maidontuotannosta syntyy päästöjä kuten kaikesta ruoantuotannosta. Suomessa maitolitran ilmastovaikutus on kuitenkin kansainvälisesti vertaillen matala. Lehmien määrä on vähentynyt 1930-luvun huippulukemista 80 %, mikä yhdessä laadukkaan nurmipohjaisen ja soijattoman ruokinnan, lehmien parantuneen tuotantokyvyn sekä eläinten hyvän terveyden ja hyvinvoinnin kanssa on johtanut siihen, että maidontuotannon metaanipäästöt ovat vähentyneet merkittävästi, lähes 60 % vuosina 1960–2020. Alalla on tehty jo vuosia ilmastotyötä tilatasolta kauppaan asti ja kunnianhimoiset ponnistelut jatkuvat.

Huikea maitohylly

Lehmä jalostaa ihmiselle kelpaamattoman nurmen ravintorikkaaksi maidoksi. Suomessa maito on huippulaadukasta, kun laatutyötä on tehty koko maitoketjussa jo 1920-luvulta lähtien. Laadukkaasta maidosta meijereiden on hyvä jalostaa maitotuotteita, joiden tuotekehitykseen on Suomessa panostettu. Sen seurauksena me kuluttajat saammekin nauttia mittavasta valikoimasta ravintorikkaita maitotuotteita. Useilla maitotuotteilla on keskeinen sija ruokakulttuurissamme ja useat niistä kulkevat mukana arjessamme.