Ekonomisk prognos 2026–2028: Konjunkturen förblir osäker
2.4.2026 00:01:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Enligt Labores konjunkturprognos våren 2026 växer Finlands ekonomi med 0,9 procent år 2026. Konjunkturen stärks 2027 och 2028, då BNP-tillväxten väntas stiga till 1,2 respektive 1,5 procent. Privat konsumtion och investeringar stödjer tillväxten, men instabiliteten i den internationella omvärlden kastar en skugga över utsikterna.

Finlands ekonomi vände till svag tillväxt i slutet av 2025 tack vare en återhämtning i den inhemska efterfrågan, men sedan i höstas har den internationella omvärlden blivit mer osäker. USA:s oförutsägbara agerande och kriget med Iran kastar en skugga över världshandeln och ökar osäkerheten kring energipriserna. Därför har vi sänkt tillväxtprognosen för 2026 och 2027 med 0,5 respektive 0,3 procentenheter jämfört med höstens prognos.
Sammanfattning av Labores konjunkturprognos våren 2026:
- Den geopolitiska osäkerheten har åter ökat, och de största riskerna i prognosen gäller USA:s handelspolitik, kriget i Mellanöstern och energipriserna. Om konflikterna breddas eller drar ut på tiden kan tillväxten i euroområdet och Finland bli nära noll i år.
- Den privata konsumtionen återgår i år till en tillväxt på omkring 1 procent när köpkraften stärks och sparandet gradvis minskar. Återhämtningen i konsumtionen blir ändå måttlig, eftersom utvecklingen på arbetsmarknaden fortfarande är svag.
- Investeringarna väntas öka med 5,1 procent i år. Tillväxten stöds av försvarsanskaffningar, satsningar på forskning och utveckling samt en gradvis återhämtning i bostadsbyggandet.
- Exporten fortsätter att växa trots att de externa riskerna är stora. Konjunkturen hos Finlands viktigaste handelspartner förstärks, men importen växer snabbare än exporten till följd av försvarsinvesteringar och den starkare konjunkturen.
- Återhämtningen på arbetsmarknaden och balanseringen av de offentliga finanserna går långsamt. Vi uppskattar att arbetslösheten ligger kvar kring 9,7 procent under prognosperioden. Det offentliga underskottet fördjupas i år till cirka 3,9 procent av BNP och skuldkvoten stiger till över 90 procent.
Stormaktspolitiken styr ekonomins riktning
Finlands ekonomi har återvänt till en tillväxtbana, men konjunkturbilden kan snabbt förändras i takt med internationella händelser.
"Finlands ekonomi är inte på väg in i recession, men det finns åter internationella gropar på vägen mot tillväxt. USA:s handelspolitik och kriget med Iran håller osäkerheten hög, även om den inhemska efterfrågan redan har börjat återhämta sig", säger Juho Koistinen, Labores prognoschef.
Den inhemska efterfrågan stöder tillväxten mer än tidigare i takt med att privat konsumtion och investeringar stärks.
"Hushållens köpkraft förbättras tack vare den avtagande inflationen, och konsumtionen vänder gradvis uppåt. Samtidigt stöds investeringarna av försvarsanskaffningar, FoU-satsningar och en långsam återhämtning i byggandet. Tillväxten blir ändå måttlig, eftersom hushåll och företag fortfarande är försiktiga."
De offentliga finansernas svårigheter och arbetsmarknadens svaghet begränsar konjunkturförstärkningen.
"Det ansträngda läget i de offentliga finanserna försvagar möjligheterna att stimulera ekonomin. Den privata konsumtionen växer i takt med sysselsättningen, men vi väntar oss ingen snabb återhämtning på arbetsmarknaden. Lyckligtvis har antalet jobb i den privata sektorn börjat öka gradvis."
Läs prognosen (PDF, suomeksi). Prognosen publiceras i HTML-format på Labores webbplats den 2 april kl. 00.01. Du kan också ladda ner prognosen från bilagorna till detta pressmeddelande.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juho KoistinenennustepäällikköMakrotalous, ennusteet ja toimialatalous
Puh:040 940 2833juho.koistinen@labore.fiLiitteet
Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Helleaallot, pandemiat ja hintashokit paljastavat sosiaaliturvan aukot1.7.2026 08:20:30 EEST | Tiedote
Sään ääri-ilmiöt, pandemiat, inflaatio ja velkakriisit näyttävät erilaisilta kriiseiltä, mutta kotitalouksien arjessa ne voivat johtaa samaan lopputulokseen: työnteko vaikeutuu, ruoan ja energian hinta nousee ja toimeentulo joutuu äkillisesti koetukselle. Vastapainon tuoreessa Globaali sosiaalipolitiikka -teoksessa julkaistu luku "Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena" tarkastelee, miten matalan ja keskitulotason maat ovat vastanneet talousshokkeihin sosiaali- ja talouspolitiikan keinoin. Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölän yhdessä tutkijaryhmän kanssa kirjoittamassa luvussa korostetaan, että kriisinkestävyys rakennetaan ennen kriisiä: toimivat tukiohjelmat, maksujärjestelmät, veropohja ja julkiset instituutiot ratkaisevat, kuinka nopeasti toimeentuloa suojaava tuki saavuttaa tarpeessa olevat.
Tutkimus: Alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä Suomessa30.6.2026 11:28:18 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus tuo kansallisesti edustavan kysely- ja rekisteriaineiston avulla tutkimustietoa siitä, ketkä tekevät alustatyötä Suomessa ja miten alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön. Tulosten mukaan alustatyön tekeminen on voimakkaasti yhteydessä ulkomaalaistaustaan, mutta paikan päällä ja verkossa tehtävän alustatyön tekijäprofiilit poikkeavat selvästi toisistaan. Paikan päällä tehtävä alustatyö liittyy erityisesti ulkomaalaistaustaan ja kaupunkiasumiseen, kun taas verkossa tehtävä alustatyö on yhteydessä sekä korkeampaan koulutustasoon että matalampaan tulotasoon. Tutkimus osoittaa myös, että alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön eri tavoin kuin perinteinen usean työn tekeminen.
Tarveperusteinen rahoitus ja arvioinnin haasteet23.6.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Tarveperusteisen rahoituksen tavoitteista vallitsee Suomessa laaja yksimielisyys, mutta järjestelmän vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa ilman tarkkaa tietoa rahojen lopullisesta kohdentumisesta. Jos emme tiedä, kuinka paljon rahoitusta yksittäiset koulut saavat ja mihin sitä käytetään, emme myöskään voi luotettavasti arvioida, kaventaako rahoitus koulutuksellisia eroja.
Tekoälyn tuottavuus- ja työllisyysvaikutukset – mitä on luvassa lähivuosina?18.6.2026 06:45:00 EEST | Blogi
Tekoälyn vaikutukset työpaikkoihin ja tuottavuuteen eivät todennäköisesti näy yhdessä yössä. Taloustieteellinen tutkimus viittaa siihen, että suurimmat vaikutukset syntyvät viiveellä, kun yritykset uudistavat toimintatapojaan, tuotteitaan ja liiketoimintamallejaan uuden teknologian ympärille. Suomen kannalta ratkaisevaa on, onnistuuko talous luomaan ympäristön, jossa osaaminen, innovaatiot ja kasvuyritykset pääsevät skaalautumaan.
Julkisen talouden sopeutus ei ole yksinkertainen valinta leikkausten ja veronkorotusten välillä16.6.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden sopeutuksessa on kyse paitsi menoleikkausten ja veronkorotusten välisestä valinnasta, myös siitä, mihin julkiset resurssit kohdistetaan. Mika Malirannan tuore Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistu pääkirjoitus korostaa, että aiemmat vahvat johtopäätökset menoleikkausten paremmuudesta ovat selvästi epävarmemmalla pohjalla kuin on usein ajateltu. Talouspolitiikassa jokaisella eurolla on vaihtoehtoiskustannus: esimerkiksi perintöveron poistoa ei voi arvioida irrallaan siitä, mitä vaihtoehtoisella verotulon käytöllä tai menetyksen kattamisella saavutettaisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme