Kuntaliitto: Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus on välttämätön ratkaisu sivistyksellisten perusoikeuksien turvaamiseen

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) 8.4. julkaistavan arvioinnin mukaan etäyhteyksiä hyödynnetään perusopetuksessa toistaiseksi vain vähän. Kuntaliiton mukaan tulos on odotettu, mutta samalla se korostaa tarvetta kehittää etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta hallitusti ja suunnitelmallisesti.  

”On tärkeää, että kunnille on selkeät reunaehdot etäyhteyksiä hyödyntävään opetukseen. Nykytila on epäselvä”, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Minna Lindberg.

Arvioinnin mukaan etäyhteyksien hyödyntäminen ei tuo säästöjä opetuksen kustannuksiin, sillä se vaatii itsessään panostuksia. Kuntaliitto haluaakin nostaa esille, että etäopetuksen keskeinen rooli ei ole kustannusten leikkaaminen, vaan opetuksen saavutettavuuden ja monipuolisuuden turvaaminen. 

”Etäyhteyksillä voidaan täydentää ja monipuolistaa opetusta tilanteissa, joissa oppilasmäärät ovat pieniä tai kelpoista opettajaa ei ole saatavilla. Tämä koskee erityisesti harvaan asuttuja alueita, mutta myös kasvukeskuksia, joissa esimerkiksi harvinaisten kielten ja uskontojen opetuksen tarve kasvaa”, kertoo Lindberg.

Kuntien toimintaympäristö on muutoksessa: ikäluokat pienenevät ja alueellinen eriytyminen lisääntyy. Tämä haastaa kuntia turvaamaan yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet kaikille oppilaille. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus voi olla osa ratkaisua, kun opetustarjontaa rakennetaan kuntien välisenä yhteistyönä. 

Kuntaliitto korostaa kuitenkin, että lähiopetus on perusopetuksen perusta.

”Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus ei korvaa lähikoulua, vaan täydentää sitä. Lähtökohtana on koulussa tapahtuva oppiminen, jossa oppilas saa tarvitsemansa ohjauksen ja tuen”, Lindberg painottaa.

”Pandemian aikainen etäopetus oli poikkeustilanteen hätäopetusta. Nyt kyse on siitä, miten digitaalisia ratkaisuja voidaan hyödyntää hallitusti ja pedagogisesti laadukkaasti opetuksen tukena”, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen.

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus ei siis korvaa lähiopetusta, vaan täydentää koulussa annettavaa opetusta.

Karvin arvio nostaa esiin myös lainsäädännöllisiä ja käytännön haasteita. Nykyinen perusopetuksen sääntely ei tunnista etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta, ja esimerkiksi oppilaan valvontaan liittyvät kysymykset ovat osin epäselviä.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta koskeva kokeilu sisällytetään tulevaan hallitusohjelmaan.

”Tarvitsemme tutkimukseen perustuvaa tietoa siitä, miten etäyhteyksiä voidaan hyödyntää pedagogisesti laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Kokeilun avulla voidaan arvioida vaikutuksia oppimistuloksiin, lasten oikeuksiin ja hyvinvointiin sekä kustannuksiin ja luoda näin pohjaa lainsäädännön uudistamiselle”, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen.

Etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen kehittäminen edellyttää myös opettajien digipedagogisen osaamisen vahvistamista sekä kuntien välistä yhteistyötä. Yhteiset rakenteet, aikataulut ja toimintamallit ovat keskeisiä, jotta opetusta voidaan toteuttaa sujuvasti yli kuntarajojen.

Kuntaliitto muistuttaa, että etäyhteyksiä tarvitaan myös tilanteissa, joissa oppilas ei voi osallistua lähiopetukseen esimerkiksi poikkeuksellisten sääolosuhteiden tai muun poikkeusolon vuoksi. Näihin tilanteisiin tarvitaan nykyistä selkeämpiä toimintamalleja.

Opetus- ja kulttuuriministeriön työssä tarkastellaan parhaillaan laajasti perusopetuksen kehittämistä väestönkehityksen muuttuessa. Kuntaliiton mukaan on tärkeää, että ratkaisuissa turvataan sivistykselliset perusoikeudet ja laadukas opetus koko maassa.

”Lasten määrä vähenee ja opetuksen järjestäminen vaikeutuu, mutta teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia - myös sellaisia, joita meillä ei vielä ole käytössämme”, muistuttaa Lindberg.

Suomen menestys on osaamisen ja sivistyksen varassa, joten meidän on varmistettava, että jokaisella oppilaalla on asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus laadukkaaseen opetukseen.

Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Jos opetusryhmässä on keskimäärin 25 oppilasta, tämä tarkoittaa lähes 3 840 opetusryhmää nykyistä vähemmän. Samaan aikaan vieraskielisten oppilaiden osuus kasvaa. Oppilasmäärien väheneminen ei tarkoita kustannussäästöä, sillä oppilaskohtainen kustannus nousee, kun lapsimäärä pienenee.
Oppilasmäärien väheneminen haastaa perusopetuksen järjestämistä – Kuntaliiton kolme nostoa tulevaisuuden ratkaisuiksi | Kuntaliitto.fi

Lisätiedot ja haastattelut:

Minna Lindberg, erityisasiantuntija, Kuntaliitto, +358 50 577 2243

Susanna Huovinen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto, +358 50 432 0731

etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi