Kyselytutkimus: Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö jakaa jyrkästi kuntajohtoa – kolmannes kunnista kokee yhteistyön toimivan hyvinvointialueiden kanssa
8.4.2026 00:01:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kunta- ja kuntayhtymäjohdolle tehdyn kyselyn mukaan yhteistyö hyvinvointialueen kanssa on edennyt myönteiseen suuntaan. Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö kuitenkin jakaa kuntajohtoa: kolmannes kokee yhteistyön toimivan hyvin, kun taas lähes neljännes arvioi sen heikoksi. Kuntaliiton tuoreen kyselyn mukaan yhteistyö on kehittynyt, mutta sitä haastavat epäselvä työnjako, talouspaineet ja vastakkainasettelu.
”Kyselyn vastauksissa korostuvat tiukan taloustilanteen aiheuttamat kasvavat haasteet ja osin myös lisääntyvä vastakkainasettelu kuntien ja hyvinvointialueiden välille”, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo.
Kuntaliitto on toteuttanut kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön tilannekuvaseurantaa hyvinvointialueuudistuksen valmisteluvaiheesta vuodesta 2022 asti. Tilannekuvan seuranta on osoittanut, että yhteistyössä on haasteita vaihtelevasti eri yhdyspinnoilla. Onnistumiset ja haasteet myös vaihtelevat alueittain.
Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyöllä on keskeinen vaikutus asukkaiden ja asiakkaiden sujuvien palvelujen saamiseen.
Kunta- ja kuntayhtymäjohdolle tehdyn kyselyn mukaan yhteistyö hyvinvointialueen kanssa on edennyt myönteiseen suuntaan. Kyselyyn vastanneista lähes kolmannes (31 %) kokee yhteistyön toimivan melko tai erittäin hyvin.
Melko tai erittäin huonoksi yhteistyön toimivuuden puolestaan arvioi 23 % vastanneista kuntajohtajista.
Yhteistyön sujuvuudessa on myös suuria alueiden välisiä vaihteluja. Alueittain tarkasteltuna yhteistyön sujuvuus arvioitiin parhaaksi Etelä-Karjalan ja Keski-Uudenmaan kunnissa. Heikoimmin yhteistyön arvioitiin puolestaan sujuvan Itä-Uudellamaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa.
Kehitystä on, mutta yhteistyö saisi olla suunnitelmallisempaa
Kyselyn mukaan säännöllisiä tapaamisia kuntien ja hyvinvointialueiden kesken on aiempaa enemmän, yhteistyö on vuorovaikutteisempaa ja yhteistyön vastuuhenkilöt on selkeämmin määritelty. Myös strategisen yhteistyön osalta on havaittavissa pientä kehitystä parempaan suuntaan.
Kuitenkin vain 23 prosenttia vastaajista kertoo yhteistyön olevan suunnitelmallista, ja perustuvan yhteisiin tavoitteisiin ja toimintamalleihin.
"Hyvinvointialueuudistuksen suuri idea oli saada asukkaille ja asiakkaille apua ajoissa ja eri sote-palvelujen kokonaisvaltaisella otteella. Alueet kuitenkin tarvitsevat työnsä onnistumiseen kumppaneikseen kuntia, järjestöjä ja muita alueen toimijoita. Tämä työ ei voi olla sattumanvaraista, vaan sen tulee olla suunnitelmallista ja ennakoitavaa, aitoa yhteistyötä. Niin hyvinvointialueiden kuin kuntienkin johdon täytyy rakentaa tätä yhteistyötä määrätietoisesti ja vahvalla sitoutumisella", toivoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen.
Epäselvä vastuunjako työllisyyden edistämisen ja työkyvyn tuen yhteistyössä
Hyvinvointialueuudistus ja sen jälkeen vuoden 2025 alussa voimaan tullut TE-palvelujen uudistus ovat vaikuttaneet keskeisesti kuntien tehtäväkokonaisuuteen ja rooliin osana julkista hallintoa.
”Vuoden 2025 alussa voimaan tulleen TE-palvelu-uudistuksen vaikutukset näkyvät tässä kyselyssä vahvasti”, erityisasiantuntija Liisa Jurmu kertoo.
”Kyselyssä korostuvat vahvasti haasteet ja epäselvä vastuunjako työllisyyden edistämisen ja työkyvyn tuen yhteistyössä”, Jurmu jatkaa.
Työllisyyden ja kotoutumisen lisäksi työnjako on kyselyn mukaan epäselvää asumisen yhdyspinnoilla. Työnjako hyvinvointialueen kanssa koetaan selkeämmäksi suuremmissa kunnissa ja kaupungeissa.
Varautumisen yhteistyö nostettiin kyselyssä verrattain usein esille toimivana yhteistyön osa-alueena. Työnjako koettiin selkeäksi myös sivistyksen ja sote-palveluiden sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoilla.
Tiukka taloustilanne ja vastakkainasettelu haastavat
Kunnat ja hyvinvointialueet ovat rakentaneet yhteistyötä vaikeassa toimintaympäristössä.
”Kyselyn vastauksissa korostuvat tiukan taloustilanteen aiheuttamat kasvavat haasteet ja osin myös lisääntyvä vastakkainasettelu kuntien ja hyvinvointialueiden välille”, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo.
”Hyvinvointialueisiin kohdistuvan vahvan valtion ohjauksen ja talouden vähäisen liikkumavaran tunnistetaan osaltaan vaikeuttavan yhteistyön tekemistä”, Pekola-Sjöblom jatkaa.
Yhteistyön merkitys korostuu resurssien niukentuessa: vaikuttavalla yhteistyöllä voidaan säästää resursseja, palvella asukkaita ja asiakkaita entistä vaikuttavammin sekä kehittää yhdessä uudenlaisia toimintatapoja. Monialaisen yhteistyön merkitys on jo pitkään tunnistettu tärkeäksi, mutta kehittämisen varaa on edelleen runsaasti.
Lisätietoja ja haastattelut (ti 7.4. alkaen):
Liisa Jurmu, erityisasiantuntija, +358 50 479 6835
Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, +358 50 337 5634
Susanna Huovinen, varatoimitusjohtaja, +358 50 432 0731
etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi
Kuntaliiton kyselyyn vastasivat Manner-Suomen kuntien luottamushenkilö- ja viranhaltijajohto. Vastauksia saatiin vastausaikana kunnista 486 ja kuntayhtymistä 19. Kuntaedustajien vastaukset edustavat kaikkiaan 209 kuntaa. Tutustu tarkempaan tiivistelmään oheisesta liitteestä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiLiitteet
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunförbundet: Undervisning via fjärruppkoppling ingen sparåtgärd – behövs för att trygga utbildningsutbudet8.4.2026 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt en färsk utvärdering av Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU) används fjärruppkoppling tillsvidare bara i liten utsträckning inom den grundläggande utbildningen. Enligt Kommunförbundet är resultatet väntat, men samtidigt visar det att undervisning genom fjärruppkoppling behöver utvecklas på ett kontrollerat och välplanerat sätt. ”Det är viktigt att kommunerna får tydliga ramar för undervisning via fjärruppkoppling. I nuläget råder oklarhet”, säger Minna Lindberg, specialsakkunnig vid Kommunförbundet. Enligt utvärderingen ger användning av fjärruppkoppling inga besparingar i undervisningskostnaderna. Kommunförbundet vill därför lyfta fram att den viktigaste rollen för undervisning via fjärruppkoppling inte är att minska kostnaderna, utan att säkerställa en tillgänglig och mångsidig undervisning.
Kuntaliitto: Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus on välttämätön ratkaisu sivistyksellisten perusoikeuksien turvaamiseen8.4.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Kuntien toimintaympäristö on muutoksessa: ikäluokat pienenevät ja alueellinen eriytyminen lisääntyy. Tämä haastaa kuntia turvaamaan yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet kaikille oppilaille. ”Lasten määrä vähenee ja opetuksen järjestäminen vaikeutuu, mutta teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia – myös sellaisia, joita meillä ei vielä ole käytössämme”, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Minna Lindberg. ”Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus ei korvaa lähiopetusta, vaan täydentää sitä. Lähtökohtana on koulussa tapahtuva oppiminen, jossa oppilas saa tarvitsemansa ohjauksen ja tuen”, Kuntaliiton Minna Lindberg painottaa. Karvin 8.4. julkaistavan arvioinnin mukaan etäyhteyksien hyödyntäminen ei tuo säästöjä opetuksen kustannuksiin. Kuntaliitto haluaakin nostaa esille, että etäopetuksen keskeinen rooli ei ole kustannusten leikkaaminen, vaan opetuksen saavutettavuuden ja monipuolisuuden turvaaminen.
Kommunernas skuldsättning hotar öka – förbättrad produktivitet en del av anpassningen30.3.2026 02:00:00 EEST | Pressmeddelande
Publiceras måndagen den 30 mars kl. 02.00 Kommunernas ekonomiska läge ser för närvarande ganska ljust ut. Om 12 månader uppskattas läget dock bli sämre. Också kommunernas skuldsättning hotar att öka. De flesta kommuner anser att kommunens ekonomi behöver anpassas betydligt eller åtminstone måttligt. På längre sikt är kommunerna beredda att vidta anpassningsåtgärder genom att förbättra sin produktivitet. Uppgifterna framgår av Kommunförbundets ekonomibarometer våren 2026.
Kuntien velkaantuminen uhkaa kiihtyä – tuottavuuden parantaminen osaksi kuntien omia sopeutustoimia30.3.2026 02:00:00 EEST | Tiedote
Kuntaliiton kevään 2026 Talousbarometri, julkaisuvapaa ma 30.3.2026 klo 02.00. Kuntien talouden tila näyttäytyy tällä hetkellä melko valoisana. Näkymät kuitenkin heikkenevät arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Myös kuntien velkaantuminen uhkaa nousta. Valtaosa kunnista tunnistaakin taloudessaan huomattavan tai kohtalaisen sopeutustarpeen. Pidemmällä aikavälillä kuntakenttä on valmis toteuttamaan sopeutustoimia tuottavuuttaan parantamalla. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton kevään 2026 Talousbarometristä.
Joensuu stad utsedd till Bästa infrastrukturbeställare 202527.3.2026 13:00:00 EET | Pressmeddelande
Kommunförbundet och INFRA rf har beviljat Joensuu stad utmärkelsen Bästa infrastrukturbeställare 2025. Joensuu är en öppen och utvecklingsvänlig beställare av infrastruktur, som har ett nära samarbete med regionens företag och utbildningsorganisationer. Staden använder sig av en regelbunden marknadsdialog samt främjar digitalisering och utsläppssnåla metoder för genomförande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme