Kyselytutkimus: Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö jakaa jyrkästi kuntajohtoa – kolmannes kunnista kokee yhteistyön toimivan hyvinvointialueiden kanssa
8.4.2026 00:01:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kunta- ja kuntayhtymäjohdolle tehdyn kyselyn mukaan yhteistyö hyvinvointialueen kanssa on edennyt myönteiseen suuntaan. Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö kuitenkin jakaa kuntajohtoa: kolmannes kokee yhteistyön toimivan hyvin, kun taas lähes neljännes arvioi sen heikoksi. Kuntaliiton tuoreen kyselyn mukaan yhteistyö on kehittynyt, mutta sitä haastavat epäselvä työnjako, talouspaineet ja vastakkainasettelu.
”Kyselyn vastauksissa korostuvat tiukan taloustilanteen aiheuttamat kasvavat haasteet ja osin myös lisääntyvä vastakkainasettelu kuntien ja hyvinvointialueiden välille”, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo.
Kuntaliitto on toteuttanut kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön tilannekuvaseurantaa hyvinvointialueuudistuksen valmisteluvaiheesta vuodesta 2022 asti. Tilannekuvan seuranta on osoittanut, että yhteistyössä on haasteita vaihtelevasti eri yhdyspinnoilla. Onnistumiset ja haasteet myös vaihtelevat alueittain.
Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyöllä on keskeinen vaikutus asukkaiden ja asiakkaiden sujuvien palvelujen saamiseen.
Kunta- ja kuntayhtymäjohdolle tehdyn kyselyn mukaan yhteistyö hyvinvointialueen kanssa on edennyt myönteiseen suuntaan. Kyselyyn vastanneista lähes kolmannes (31 %) kokee yhteistyön toimivan melko tai erittäin hyvin.
Melko tai erittäin huonoksi yhteistyön toimivuuden puolestaan arvioi 23 % vastanneista kuntajohtajista.
Yhteistyön sujuvuudessa on myös suuria alueiden välisiä vaihteluja. Alueittain tarkasteltuna yhteistyön sujuvuus arvioitiin parhaaksi Etelä-Karjalan ja Keski-Uudenmaan kunnissa. Heikoimmin yhteistyön arvioitiin puolestaan sujuvan Itä-Uudellamaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa.
Kehitystä on, mutta yhteistyö saisi olla suunnitelmallisempaa
Kyselyn mukaan säännöllisiä tapaamisia kuntien ja hyvinvointialueiden kesken on aiempaa enemmän, yhteistyö on vuorovaikutteisempaa ja yhteistyön vastuuhenkilöt on selkeämmin määritelty. Myös strategisen yhteistyön osalta on havaittavissa pientä kehitystä parempaan suuntaan.
Kuitenkin vain 23 prosenttia vastaajista kertoo yhteistyön olevan suunnitelmallista, ja perustuvan yhteisiin tavoitteisiin ja toimintamalleihin.
"Hyvinvointialueuudistuksen suuri idea oli saada asukkaille ja asiakkaille apua ajoissa ja eri sote-palvelujen kokonaisvaltaisella otteella. Alueet kuitenkin tarvitsevat työnsä onnistumiseen kumppaneikseen kuntia, järjestöjä ja muita alueen toimijoita. Tämä työ ei voi olla sattumanvaraista, vaan sen tulee olla suunnitelmallista ja ennakoitavaa, aitoa yhteistyötä. Niin hyvinvointialueiden kuin kuntienkin johdon täytyy rakentaa tätä yhteistyötä määrätietoisesti ja vahvalla sitoutumisella", toivoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen.
Epäselvä vastuunjako työllisyyden edistämisen ja työkyvyn tuen yhteistyössä
Hyvinvointialueuudistus ja sen jälkeen vuoden 2025 alussa voimaan tullut TE-palvelujen uudistus ovat vaikuttaneet keskeisesti kuntien tehtäväkokonaisuuteen ja rooliin osana julkista hallintoa.
”Vuoden 2025 alussa voimaan tulleen TE-palvelu-uudistuksen vaikutukset näkyvät tässä kyselyssä vahvasti”, erityisasiantuntija Liisa Jurmu kertoo.
”Kyselyssä korostuvat vahvasti haasteet ja epäselvä vastuunjako työllisyyden edistämisen ja työkyvyn tuen yhteistyössä”, Jurmu jatkaa.
Työllisyyden ja kotoutumisen lisäksi työnjako on kyselyn mukaan epäselvää asumisen yhdyspinnoilla. Työnjako hyvinvointialueen kanssa koetaan selkeämmäksi suuremmissa kunnissa ja kaupungeissa.
Varautumisen yhteistyö nostettiin kyselyssä verrattain usein esille toimivana yhteistyön osa-alueena. Työnjako koettiin selkeäksi myös sivistyksen ja sote-palveluiden sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoilla.
Tiukka taloustilanne ja vastakkainasettelu haastavat
Kunnat ja hyvinvointialueet ovat rakentaneet yhteistyötä vaikeassa toimintaympäristössä.
”Kyselyn vastauksissa korostuvat tiukan taloustilanteen aiheuttamat kasvavat haasteet ja osin myös lisääntyvä vastakkainasettelu kuntien ja hyvinvointialueiden välille”, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo.
”Hyvinvointialueisiin kohdistuvan vahvan valtion ohjauksen ja talouden vähäisen liikkumavaran tunnistetaan osaltaan vaikeuttavan yhteistyön tekemistä”, Pekola-Sjöblom jatkaa.
Yhteistyön merkitys korostuu resurssien niukentuessa: vaikuttavalla yhteistyöllä voidaan säästää resursseja, palvella asukkaita ja asiakkaita entistä vaikuttavammin sekä kehittää yhdessä uudenlaisia toimintatapoja. Monialaisen yhteistyön merkitys on jo pitkään tunnistettu tärkeäksi, mutta kehittämisen varaa on edelleen runsaasti.
Lisätietoja ja haastattelut (ti 7.4. alkaen):
Liisa Jurmu, erityisasiantuntija, +358 50 479 6835
Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, +358 50 337 5634
Susanna Huovinen, varatoimitusjohtaja, +358 50 432 0731
etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi
Kuntaliiton kyselyyn vastasivat Manner-Suomen kuntien luottamushenkilö- ja viranhaltijajohto. Vastauksia saatiin vastausaikana kunnista 486 ja kuntayhtymistä 19. Kuntaedustajien vastaukset edustavat kaikkiaan 209 kuntaa. Tutustu tarkempaan tiivistelmään oheisesta liitteestä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiLiitteet
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Rapport: Allt mer olika framtidsutsikter för gymnasierna i Finland – i vissa ekonomiska regioner halveras antalet studerande18.5.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
En omfattande rapport från Kommunförbundet visar att Finlands gymnasier står inför stora regionala förändringar. År 2040 kommer antalet gymnasiestuderande att vara drygt 21 000 färre, och i fem sjättedelar av de ekonomiska regionerna håller antalet unga redan på att minska. I vårens gemensamma ansökan fick 24 gymnasier högst tio ansökningar. Kommunförbundet varnar för att tillgången till högklassig gymnasieutbildning kan försämras i många regioner om inte nya samarbetslösningar införs. – Befolkningsförändringen påverkar gymnasieutbildningen snabbare än vad många ännu insett. Därför behöver vi införa nya lösningar tillsammans och proaktivt, inte först när det blir ett nödtvång, säger Susanna Huovinen, vice verkställande direktör vid Kommunförbundet.
Selvitys: Lukioiden tulevaisuus eriytyy rajusti Suomessa – osassa seutukunnista opiskelijamäärät puolittuvat18.5.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Kuntaliiton laaja selvitys osoittaa, että Suomen lukioverkko kohtaa rajun alueellisen murroksen. Lukio-opiskelijoiden määrä vähenee vuoteen 2040 mennessä yli 21 000 opiskelijalla, ja viidessä kuudesosassa seutukunnista nuorten määrä on jo laskussa. Kevään yhteishaussa 24 lukioon haki korkeintaan kymmenen opiskelijaa. Kuntaliitto varoittaa, että ilman uusia yhteistyöratkaisuja laadukkaan lukiokoulutuksen saavutettavuus voi heikentyä monilla alueilla. – Väestönmurros muuttaa lukiokoulutusta nyt nopeammin kuin moni vielä ymmärtää. Siksi ratkaisuja pitää tehdä ennakoivasti ja yhdessä, ei vasta pakon edessä, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen.
Simkunnighetsveckan lyfter fram utmaningarna med att ordna simundervisning – Kommunförbundet föreslår lösningar för att stärka simkunnigheten13.5.2026 11:02:08 EEST | Pressmeddelande
Enligt Kommunförbundet kan det ändå inte vara enbart skolans ansvar att stärka simkunnigheten, utan träning behövs också på fritiden tillsammans med familjer, simföreningar och andra aktörer. – Simkunnigheten utvecklas framför allt genom upprepning. Skolans simundervisning skapar en viktig grund, men färdigheten stärks också på fritiden: i simskolor, i simhallar, på stränder och under familjers gemensamma vattenaktiviteter. Kommunens uppgift är skapa möjligheter för detta i samarbete med olika aktörer, säger Elsa Mantere, specialsakkunnig i motions-, idrotts- och ungdomsfrågor vid Kommunförbundet.
Uimataitoviikko nostaa esiin uimaopetuksen järjestämisen haasteita – Kuntaliitto esittää ratkaisuja uimataidon vahvistamiseksi13.5.2026 11:02:08 EEST | Tiedote
Kuntaliitto kannustaa kuntia vahvistamaan yhteistyötä uimaseurojen, järjestöjen ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa, jotta uimataidon harjoittelu olisi mahdollista myös koulupäivän ulkopuolella. Ratkaisuja voivat olla esimerkiksi rantauimakoulut, pop up -uimakoulut, uimakorttilainaukset sekä luonnonvesissä toteutettava vesiturvallisuusopetus.
Suomi ei pärjää nykyisillä kunta- ja palvelurakenteilla – Kuntaliitto tarjoaa hallitusohjelmaan rohkeita uudistuksia ja kokeiluja7.5.2026 11:00:00 EEST | Tiedote
Suomen menestys syntyy kunnissa, mutta nykyiset rakenteet eivät kestä väestönmurroksen painetta. Kuntaliitto vaatii hallitusohjelmaan kannusteita vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin sekä kuntien yhteistyön lisäämiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme