Psykedeelien vaikutukset ovat kytköksissä käyttäjän mielenmaisemaan ja käyttöympäristöön
8.4.2026 08:30:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Käyttäjät ovat tutkimuksen mukaan tietoisia eri klassisten psykedeelien vaikutuksista ja niiden merkityksistä, ja he pyrkivät vaikuttamaan näihin tekijöihin omilla toimillaan.
Psykedeelien lainsäädännöllinen asema vaikuttaa käyttöympäristön valintaan, minkä takia psykedeelejä käytetään enimmäkseen yksityisissä tiloissa ja tuttujen ihmisten kanssa.
Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Mika Tsuparin tutkimus perustuu 40 haastatteluun ja kahteen laajaan media-aineistoon, joissa tarkastellaan suomalaisten klassisten psykedeelien käyttöä, käyttäjien motiiveja ja käytön vaikutuksia, sekä psykedeeleihin liitettyjä mediakehyksiä vuosien 1960-1979 ja vuosien 2010-2023 välillä.
- Haastateltavat, jotka olivat pääasiassa koulutettuja ja työelämässä tai opiskelivat, eivät kokeneet kuuluvansa mihinkään yhteiseen psykedeelien käyttäjien ala- tai vastakulttuuriin, Tsupari sanoo.
Psykedeelejä käytettiin yleensä 1–6 kertaa vuodessa, elämäntilanteesta ja kiinnostuksesta riippuen. Tavallisesti käyttöön liittyi psykedeelin hankinnan jälkeen rauhallisen hetken varaaminen käyttöä ja kokemusta varten, ja mahdolliset muut järjestelyt erityisesti ensimmäisillä käyttökerroilla.
Itsehoito tuo osittaista hyväksyttävyyttä psykedeelien käyttöön
Psykedeelit luokitellaan Suomessa huumausaineiksi, mutta niiden käyttöön liittyy myös kasvavaa kiinnostusta mahdollisina hoitomuotoina. Tutkimus nostaakin esiin kulttuuriympäristön ja mediakuvaston muutoksen, jossa psykedeelit nähdään nykyään paitsi huumeina myös mahdollisina lääkkeinä ja itsehoitotuotteina.
- Tämä kehitys viittaa osittaiseen normalisaatioon, jossa mielenterveyden itsehoito ja itsensä kehittäminen voidaan nähdä hyväksyttävinä syinä psykedeelien käyttöön, Tsupari kertoo.
Haastateltavat eri elämäntilanteissa
Väitöstutkimukseen haastatelluista valtaosa oli miehiä (31), ja haastatteluista 27 tehtiin pääkaupunkiseudulla. Haastateltavat eivät erottuneet pääkaupunkiseudun katukuvasta tai muodostaneet yhtenäistä joukkoa.
Tsupari tutkii väitöskirjassaan klassisten psykedeelien, kuten LSD:n, psilosybiinisienten, DMT:n, 5-MeO-DMT:n ja meskaliinin käyttöä Suomessa. Tutkimus tuo esiin tärkeitä näkökulmia psykedeelien käyttäjistä, käyttötarkoituksista ja niiden vaikutuksista, sekä avaa keskustelua suomalaiseen huumekulttuuriin liittyvistä kysymyksistä.
Klassisten psykedeelien käyttö yleistyy Suomessa ja maailmalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vuonna 2022 3,4 prosenttia vastaajista oli käyttänyt LSD:tä ja 5,4 prosenttia psykoaktiivisia sieniä elämänsä aikana.
Lisätiedot:
Mika Tsupari
puh. 040 840 2950
mika.tsupari@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on kansainvälinen tiedeyhteisö, johon kuuluu yli 40 000 opiskelijaa ja työntekijää. Teemme tieteellisiä läpimurtoja maailman parhaaksi. Vahvuutemme ovat tulevaisuuden teknologiat, kestävä planeetta, yksilöllinen terveys sekä oppivat ja muuntuvat yhteiskunnat. Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ihmisen suhtautuminen petoihin määrittelee yhteiselon mahdollisuuksia1.4.2026 12:33:26 EEST | Tiedote
Hyeenat ja karja saattoivat elää samoilla alueilla, jos ihminen suhtautui petoihin sallivasti, paljasti Keniassa tehty tutkimus
Ilves sopeutuu taitavasti monimuotoisiin metsäympäristöihin30.3.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset päihittivät verrokkinsa – tieteen ohjaamana27.3.2026 09:02:03 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset ovat vuodesta 2019 alkaen tuottaneet vuosittain noin kaksi prosenttiyksikköä vertailuindeksiään ja vertailuryhmäänsä paremmin – ja niiden hiilijalanjälki on vähentynyt noin puoleen. Tieteeseen nojaava strategia lunastaa lupauksensa sekä tuoton että kestävyyden mittareilla.
J. V. Snellman -palkinto kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilälle26.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman-tiedonjulkistamispalkinnon professori Tuomas Heikkilälle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Heikkilä on tehnyt merkittävää yhteiskunnallista työtä erityisesti popularisoimalla historiantutkimusta.
Helsingin keskustakampuksesta kehitetään ainutlaatuinen tieteen, kulttuurin ja kaupunkielämän keskus26.3.2026 09:30:02 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki vahvistavat yhteistyötään keskustakampuksen kehittämisessä. Yliopistonkatua ja Fabianinkatua kehitetään vehreiksi tieteen, oppimisen, kaupunkielämän ja kulttuurin yhdistäviksi pihakaduiksi Helsingin keskustan elinvoiman vahvistamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme