Psykedeelien vaikutukset ovat kytköksissä käyttäjän mielenmaisemaan ja käyttöympäristöön
8.4.2026 08:30:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Käyttäjät ovat tutkimuksen mukaan tietoisia eri klassisten psykedeelien vaikutuksista ja niiden merkityksistä, ja he pyrkivät vaikuttamaan näihin tekijöihin omilla toimillaan.
Psykedeelien lainsäädännöllinen asema vaikuttaa käyttöympäristön valintaan, minkä takia psykedeelejä käytetään enimmäkseen yksityisissä tiloissa ja tuttujen ihmisten kanssa.
Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Mika Tsuparin tutkimus perustuu 40 haastatteluun ja kahteen laajaan media-aineistoon, joissa tarkastellaan suomalaisten klassisten psykedeelien käyttöä, käyttäjien motiiveja ja käytön vaikutuksia, sekä psykedeeleihin liitettyjä mediakehyksiä vuosien 1960-1979 ja vuosien 2010-2023 välillä.
- Haastateltavat, jotka olivat pääasiassa koulutettuja ja työelämässä tai opiskelivat, eivät kokeneet kuuluvansa mihinkään yhteiseen psykedeelien käyttäjien ala- tai vastakulttuuriin, Tsupari sanoo.
Psykedeelejä käytettiin yleensä 1–6 kertaa vuodessa, elämäntilanteesta ja kiinnostuksesta riippuen. Tavallisesti käyttöön liittyi psykedeelin hankinnan jälkeen rauhallisen hetken varaaminen käyttöä ja kokemusta varten, ja mahdolliset muut järjestelyt erityisesti ensimmäisillä käyttökerroilla.
Itsehoito tuo osittaista hyväksyttävyyttä psykedeelien käyttöön
Psykedeelit luokitellaan Suomessa huumausaineiksi, mutta niiden käyttöön liittyy myös kasvavaa kiinnostusta mahdollisina hoitomuotoina. Tutkimus nostaakin esiin kulttuuriympäristön ja mediakuvaston muutoksen, jossa psykedeelit nähdään nykyään paitsi huumeina myös mahdollisina lääkkeinä ja itsehoitotuotteina.
- Tämä kehitys viittaa osittaiseen normalisaatioon, jossa mielenterveyden itsehoito ja itsensä kehittäminen voidaan nähdä hyväksyttävinä syinä psykedeelien käyttöön, Tsupari kertoo.
Haastateltavat eri elämäntilanteissa
Väitöstutkimukseen haastatelluista valtaosa oli miehiä (31), ja haastatteluista 27 tehtiin pääkaupunkiseudulla. Haastateltavat eivät erottuneet pääkaupunkiseudun katukuvasta tai muodostaneet yhtenäistä joukkoa.
Tsupari tutkii väitöskirjassaan klassisten psykedeelien, kuten LSD:n, psilosybiinisienten, DMT:n, 5-MeO-DMT:n ja meskaliinin käyttöä Suomessa. Tutkimus tuo esiin tärkeitä näkökulmia psykedeelien käyttäjistä, käyttötarkoituksista ja niiden vaikutuksista, sekä avaa keskustelua suomalaiseen huumekulttuuriin liittyvistä kysymyksistä.
Klassisten psykedeelien käyttö yleistyy Suomessa ja maailmalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vuonna 2022 3,4 prosenttia vastaajista oli käyttänyt LSD:tä ja 5,4 prosenttia psykoaktiivisia sieniä elämänsä aikana.
Lisätiedot:
Mika Tsupari
puh. 040 840 2950
mika.tsupari@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on kansainvälinen tiedeyhteisö, johon kuuluu yli 40 000 opiskelijaa ja työntekijää. Teemme tieteellisiä läpimurtoja maailman parhaaksi. Vahvuutemme ovat tulevaisuuden teknologiat, kestävä planeetta, yksilöllinen terveys sekä oppivat ja muuntuvat yhteiskunnat. Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto: Maksullinen tutkinto avoimessa korkeakoulussa ei auta ratkaisemaan koulutustason noston haastetta22.5.2026 12:23:27 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston rehtori ja hallitus pitävät korkeakoulutettujen määrän ja osaamistason nostamista välttämättömänä tavoitteena. Hallituksen esittämä malli maksullisista tutkinnoista avoimessa korkeakouluopetuksessa ei kuitenkaan ole oikea keino tavoitteen saavuttamiseen. Nuorten tutkintokoulutusten säilyttäminen saavutettavana ja maksuttomana on tärkeä osa suomalaista demokratiaa ja yhdenvertaisuutta. Helsingin, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot ovatkin hankkeen ohjausryhmässä esittäneet osaamistason nostoon vaihtoehdoksi maksullisia lyhyttutkintoja.
Ruokahävikki voi olla myös valinta21.5.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Ruokahävikki ei synny vain tietämättömyydestä tai huolimattomuudesta, vaan se voi olla myös valinta ajankäytön ja kustannusten näkökulmasta. Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, miksi ruokahävikki ei vähene, vaikka halua olisikin.
Miten ymmärtää kärsimystä vaikeina aikoina? Tervetuloa keskustelutilaisuuteen Tiedekulmassa 3.6.20.5.2026 10:11:00 EEST | Tiedote
Vaikeat ajat koettelevat uskoa tulevaisuuteen. Erityisesti nuorten kasvavat toivottomuuden kokemukset osoittavat, kuinka tärkeää on löytää kannattelevia ja merkityksellisiä näkökulmia kärsimyksen keskellä. Mutta miten kärsimyksestä voidaan puhua tavalla, joka ei vähättele, mitätöi tai oikeuta sitä osana jotakin suurempaa hyvää?
Kutsu: Uusien professorien juhlaluennot 27.5.202619.5.2026 08:00:00 EEST | Kutsu
Helsingin yliopiston uudet professorit kertovat tieteenalojensa tuoreista tutkimustuloksista keskiviikkona 27.5. klo 14.30–16.30 yliopiston päärakennuksessa, os. Fabianinkatu 33. Juhlaluentoja on mahdollista seurata myös suoratoistona.
Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi 4.6.18.5.2026 14:58:58 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä Meilahden kampuksen tutkijaa kertoo tarinansa siitä, kuinka tutkimus ja potilaiden kohtaaminen kulkevat käsi kädessä – ja tuovat ihmisille toivoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme