Tutkimus: remonttiaikeet jakautuvat – joka kolmas suomalainen jättää kodin kunnostamatta

S-Pankin alkuvuonna toteuttaman kyselyn mukaan suomalaisten remontointiaikeet jakautuvat selvästi: vähintään 31 % suomalaisista suunnittelee remonttia ainakin mahdollisesti seuraavan 12 kuukauden aikana.

”Asuntomarkkinoiden kehitystä ovat viime vuosina jumiuttaneet kotitalouksien huolta ja varovaisuutta herättävät tekijät kotimaan työmarkkinatilanteesta maailmapolitiisiin tapahtumiin. Lisäksi myynnissä olevien asuntojen runsas tarjonta on pitänyt asuntojen hintakehityksen vaimeana. Remontti-innostuksen taustalla saattaakin olla halu saada nykyinen koti vastaamaan paremmin muuttuneita tarpeita, kun uuden asunnon hankita on siirtynyt”, S-Pankin lainapalvelujen kehityspäällikkö Annemari Airaksinen kertoo.

Remontointiaikomukset korostuvat kyselyn mukaan erityisesti korkeamman tulotason kotitalouksissa sekä omakotitaloasujilla. Omakotiasujista jopa 71 prosenttia aikoo käyttää rahaa kodin kunnostamiseen vuoden sisällä.

Kolmannes ei remontoi

Remontti-innostus ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Kysely paljasti, että kolmannes ei aio käyttää lainkaan rahaa kodin kunnostamiseen tai remontointiin. Erityisesti pienituloisista valtaosa, jopa 85 prosenttia, kertoo, ettei remontti ole ajankohtainen. 

Airaksisen mukaan on huolestuttavaa, jos remontointeja lykätään tarpeettoman kauan. Suunnitelmallisella ja säännöllisellä kodin kunnossapidolla säilyy paitsi asumisterveys myös asunnon arvo.

“Liian usein kunnostustarpeisiin reagoidaan vasta, kun ongelmat ovat jo kasvaneet suuriksi ja kalliiksi. Säännöllinen huolto ja pienemmät korjaustoimet auttavat hallitsemaan asumisen kustannuksia ja ehkäisevät taloudellisesti merkittäviä remontteja myöhemmässä vaiheessa”, Airaksinen sanoo.

Hyvin hoidettu asunto säilyttää arvonsa myös pidemmällä tähtäimellä. Tämä vähentää asumiseen ja talouteen liittyviä riskejä niin taloyhtiöillä kuin yksittäisillä kotitalouksilla.

”Asunnon ja taloyhtiön hoidon tasolla on merkitystä myös kohteen vakuusarvoa arvioitaessa esimerkiksi asuntolainan kilpailutustilanteessa. Hyvin hoidettu asunto tai taloyhtiö antaa pankille varmuutta siitä, että kohde kiinnostaa ostajia myös tulevaisuudessa”, Airaksinen muistuttaa.

Remonttibudjetit maltillisia – yllätykset voivat kasvattaa kustannuksia

Kyselyn mukaan yli puolet remonttia suunnittelevista tai harkitsevista aikoo käyttää remonttiin vähintään 2 000 euroa seuraavan vuoden aikana. Jos remonttia ei ole vielä mietitty tai päätetty, runsas kolmannes vastaajista arvioi, että remontin toteutuessa siihen käytetty raha jäisi alle 2 000 euron.

Kokonaisuutena remontointiin käytettävät summat pysyvät tyypillisesti alle 10 000 eurossa, ja runsaalla kolmanneksella vastaajista alle 2 000 eurossa.

Yllättäviä remonttitarpeita ja -kuluja voi kuitenkin syntyä erityisesti vanhemman asuntokannan osalta, kun käyttöikä talotekniikan osalta alkaa olla päättymässä tai pahimmillaan on jo päättynyt. Esimerkiksi yllättävät vuotovahingot voivat nostaa kustannuksia huomattavasti. Asunnonostajan kannattaakin tutustua huolella isännöitsijäntodistukseen, josta käyvät ilmi taloyhtiöön tehdyt tai tulevat remontit.

”Kiinteistön osalta ammattilaisen tekemä tuore kuntotarkastus antaa hyvän kuvan mahdollisista tulevista korjaustarpeista. Tällä tavalla tulevat remontit ja niiden mahdollisen budjetoinnin pystyy suunnittelemaan etukäteen paremmin”, Airaksinen sanoo.

Remontti rahoitetaan säästöillä

Suomalaisten säästämisaste nousi viime vuonna ennätystasolle. Tämä on kerryttänyt monelle taloudellista puskuria isompiakin hankintoja varten. Ilmiö näkyy myös kyselyn tuloksissa, sillä noin 60 prosenttia vastaajista kertoo hyödyntävänsä pääosin säästöjä kodin remontointiin. Omistusasujista säästöjä käyttäisi 62 prosenttia, ja yli 60-vuotiaista selvästi yli 70 prosenttia.

Noin joka kymmenes kyselyyn vastanneista ei ole vielä miettinyt rahoitustapaa. Neljännes vastaajista aikoo kuitenkin hyödyntää rahoituspalveluja ainakin osittain. S-Pankin mukaan kiinnostus rahoittaa hankintoja, ja myös remontteja, on selvässä kasvussa. Vuonna 2025 peruskorjausten rahoitustarpeet kasvoivat sekä lainahakemusten että myönnettyjen luottojen määrällä mitattuna.  

“Tällä hetkellä saamme eniten rahoituskyselyjä keittiö- ja kylpyhuoneremontteihin sekä talotekniikan uudistuksiin. Hyvä perusohje remonttia suunnittelevalle on, että miettii etukäteen remontin hintahaarukkaa ja sitä, kuinka paljon siitä voi kattaa säästöillä. Jos remonttia lähdetään rahoittamaan joko kokonaan tai osittain lainarahalla, on tarjolla useita erilaisia rahoitusvaihtoehtoja”, Airaksinen sanoo.

S-Pankin tutkimus  

• Vähintään 31 % suomalaisista suunnittelee remonttia seuraavan 12 kuukauden aikana ainakin mahdollisesti.
• Remontointiaikomukset korostuvat korkeamman tuloluokan suomalaisilla sekä omakotitaloasujilla. Pienituloisista 85 % kertoo, ettei remonttia ole suunnitteilla seuraavan 12 kuukauden aikana.
• Remonttia tai kunnostusta tekevien tai harkitsevien joukosta 54 % aikoo käyttää vähintään 2 000 €.
• Mahdolliset remontit rahoitetaan pääosin säästöillä (noin 60 % vastaajista). Neljännes hyödyntää rahoituspalveluja vähintään osana rahoitusta. 
  Kooste tutkimustuloksista saatavilla pyynnöstä.

Taustatiedot kyselystä   

Kantar Finland Oy toteutti kyselyn S-Pankin toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1 020 yli 18-vuotiasta suomalaista. Tiedonkeruu toteutettiin 13.2.–18.2.2026.