Sukupuolenkorjaushoidot eivät ole yhteydessä nuorten mielenterveyden paranemiseen
14.4.2026 08:40:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Laaja suomalainen rekisteritutkimus osoitti, että osalla nuorista vakavat mielenterveyden häiriöt lisääntyvät sukupuolenkorjaushoitojen jälkeen.

Nuoret, jotka hakeutuivat sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin toiveenaan päästä korjaushoitoon, olivat tuoreen tutkimuksen mukaan tarvinneet psykiatrista hoitoa vakaviin mielenterveyden häiriöihin kolme kertaa useammin kuin samanikäiset verrokit.
Kun sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutumisesta oli kulunut vähintään kaksi vuotta, vakavaa psykiatrista sairastavuutta oli neljä kertaa niin usein kuin vertailuväestöllä.
Vakavat mielenterveyden häiriöt lisääntyivät erityisesti niiden joukossa, jotka olivat saaneet fyysisiä sukupuolenkorjaushoitoja.
Kattavassa kansallisessa rekisteritutkimuksessa tutkijat tarkastelivat kaikkia nuoria, jotka olivat hakeutuneet vuosien 1996–2019 aikana sukupuoliahdistuksen takia HUSin ja TAYSin sukupuoli-identiteettipoliklinikoille.
Sairastavuutta verrattiin samanikäisiin verrokkeihin ennen sukupuoli-identiteetin tutkimuksia ja seurannassa tutkimuksiin tulon jälkeen. Seurannassa tarkasteltiin vakavien mielenterveyden häiriöiden aiheuttamaa hoidon tarvetta, kun tutkimuksiin saapumisesta oli kulunut vähintään kaksi vuotta ja mahdollisten korjaushoitojen aloittamisesta vähintään vuosi. Keskimäärin seuranta-aika oli yli viisi vuotta ja pisimmillään yli 20 vuotta.
Psykiatrista sairastavuutta tarkasteltiin myös sen mukaan, olivatko tutkittavat hakeutuneet hoitoon ennen vai jälkeen 2010-luvun taitteen. Tuolloin länsimaissa tapahtui valtava lähetemäärän kasvu sukupuoli-identiteettipoliklinikoille.
2010-luvulla sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutuneiden vakava psykiatrinen sairastavuus oli yleisempää kuin heillä, jotka olivat tulleet tutkimuksiin aikaisemmilla vuosikymmenillä. Verrokkien joukossa ei ollut tapahtunut samanlaista sairastavuuden kasvua.
– Sukupuolenkorjaushoitoihin, jotka aloitetaan jo nuoruusiässä, on kohdistettu suuria toiveita, koska niillä ajatellaan olevan myönteinen vaikutus mielenterveyteen ja toimintakykyyn. Tässä poikkeuksellisen laajassa ja kansallisesti edustavassa rekisteriseurantatutkimuksessa näitä hyötyjä ei voitu osoittaa. Psyykkinen terveys päinvastoin heikkeni nimenomaan korjaushoitoja saaneilla, toteaa tutkimuksen vastuukirjoittaja Sami-Matti Ruuska Tampereen yliopistosta.
Osalla nuorista, jotka hakeutuvat sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin korjaushoitotoivein, sukupuoleen liittyvä ahdistus saattaa ilmentää mielenterveydellisiä ongelmia. Osalle sukupuolen korjaushoidot saattavat olla jopa haitallisia. Tutkimus korostaakin, että sukupuoliahdistuksesta kärsivien nuorten mielenterveyden häiriöiden tehokas havaitseminen ja hoito on ensiarvoisen tärkeää.
Tutkimus Psychiatric Morbidity Among Adolescents and Young Adults Who Contacted Specialised Gender Identity Services in Finland in 1996–2019: A Register Study julkaistiin Acta Paediatrica -tiedelehdessä 4.4.2026.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sami-Matti RuuskaTampereen yliopisto / Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta
sami-matti.ruuska@tuni.fiRiittakerttu Kaltiala
Kiireelliset tiedustelut ajalla 20.–26.4.
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 23 200 opiskelijaa ja henkilöstöä noin 4 200. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Hybridityössä ratkaisee toteutustapa – ei etäpäivien määrä8.5.2026 15:01:45 EEST | Tiedote
Laajan kyselytutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että työntekijöiden hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen kannalta keskeistä ei ole etätyön määrä, vaan hybridityön käytännöt ja johtamistavat. Tulokset korostavat vuorovaikutusta tukevien käytänteiden, oikeudenmukaisiksi koettujen linjausten ja avoimen dialogin merkitystä hybridityössä.
Oppimisvaikeudet ja nuorten itsearvioima hyvinvointi kytkeytyvät yhä vahvemmin7.5.2026 12:48:39 EEST | Tiedote
Nuorten oppimisvaikeudet ja itsearvioima hyvinvointi kytkeytyvät toisiinsa aiempaa vahvemmin, vaikka niiden perinteiset riskitekijät perheissä ja kouluympäristössä ovat vähentyneet ajan kuluessa. Havainnot perustuvat Tampereen yliopistossa tehtyyn laajaan tutkimukseen, jossa analysoitiin lähes yli 600 000 suomalaisen nuoren kyselyvastauksia yli neljän vuosikymmenen ajalta.
Girlbossit ovat mediayrittäjiä, joiden työtä määrittävät somen logiikka ja sukupuolittuneet valtarakenteet5.5.2026 08:45:00 EEST | Tiedote
YTM Ida Roivainen tutki väitöskirjassaan, mitä sosiaalisessa mediassa esiintyvä ”girlbossius” on. Tutkimuksen mukaan uusliberaalissa näkyvyystaloudessa kiertävä girlbossius on usein valkoista, keskiluokkaista ja etuoikeutettua yrittäjyyttä, joka jättää feministisen voimaantumisen ja vastuun pärjäämisestä yksilön harteille. Toisaalta tutkimus osoittaa, että girlbossius on jatkumoa historiallisille ja sukupuolittuneille rakenteille, joissa naisten tekemä työ jää usein näkymättömäksi tai sitä ei arvosteta.
Tampereen yliopiston 20. journalistiikan työelämäprofessori Olga Smirnova tulee BBC:ltä29.4.2026 10:00:26 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto on valinnut journalistiikan työelämäprofessoriksi lukuvuodelle 2026–2027 Olga Smirnovan. Smirnova on kokenut journalisti, tuottaja ja kouluttaja, jonka erityisosaamista ovat faktantarkistus, OSINT-menetelmät, tutkiva journalismi sekä tekoälyn vaikutukset journalistiseen työhön.
Tampereen yliopistossa kehitetty uusi AI-avustaja auttaa yrityksiä soveltamaan EU:n tekoälylainsäädäntöä29.4.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tekoälytutkimusryhmä GPT-Lab on kehittänyt tekoälyavustajan, joka auttaa pk-yrityksiä soveltamaan EU:n tekoälysäädöstä käytännössä. TESSA-tekoälyavustaja auttaa vaatimusten toteuttamisessa ilman juridista erityisosaamista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme