Lähi-idän sota hidastaa euroalueen kasvua ja kiihdyttää inflaatiota – energiasiirtymä vaimentaa vaikutuksia Suomen talouteen

Erittäin arvaamaton toimintaympäristö leimaa Euroopan keskuspankin päätöksentekoa. ”Vaikka inflaation kiihtyminen tänä vuonna on väistämätöntä, ei ole vielä selvää, millaisia keskipitkän aikavälin vaikutuksia sodalla on inflaatioon. Seuraamme tarkasti Lähi-idän konfliktin kehitystä ja sen heijastusvaikutuksia talouteen. Mitään korkopäätöksiä ei ole lukittu etukäteen”, toteaa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.

Kotitaloudet ovat varovaisia kriisin keskellä

Kotitalouksien säästäminen on euroalueella jäänyt koholle koronapandemian jälkeen. Suomen Pankin analyysin mukaan säästämistä ovat 2020-luvulla lisänneet nollakorkoaikaa korkeammat korot, reaalisen nettovarallisuuden lasku ja julkiset alijäämät. Myös epävarmuus lisää säästämistä.

”2020-luvun monet kriisit ovat lisänneet kotitalouksien varovaisuutta. Viime vuosien talouskehitystä Suomessa ja muualla euroalueella ovat leimanneet kotitalouksien lisääntynyt säästäminen ja vaimeaksi jäänyt yksityisen kulutuksen kasvu”, Rehn sanoo.

Energiakustannukset rasittavat euroalueen teollisuutta

Riippuvuus fossiilisten polttoaineiden tuonnista voimistaa geopoliittisen epävakauden vaikutusta Euroopan talouskehitykseen. Eurooppa kamppailee teollisuuden tahmean kehityksen ja korkeiden energiakustannusten kanssa samaan aikaan, kun Yhdysvaltojen talous on osoittanut dynaamisuutta ja riippumattomuutta energian tuonnista. Euroopassa energiamurros on edelleen käynnissä, ja eurooppalaisten tuottajien energiakustannukset ovat pysyneet korkeina vuodesta 2022 lähtien. Tämän takia Lähi-idän sodalla on merkittäviä suoria vaikutuksia yritysten tuotantokustannuksiin ja kuluttajien ostovoimaan.

”Lähi-idän sota korostaa sitä, että energiatalouden vihreä siirtymä on elintärkeä Euroopan kriisinkestävyydelle ja kilpailukyvylle – samalla kun se on välttämätön ilmastolle. Vihreän siirtymän hidastaminen nyt olisi vakava virhe”, toteaa Rehn. ”Sota vaikuttaa eri voimakkuudella euroalueen eri maihin. Suomi on edennyt energiasiirtymässä nopeammin kuin moni muu maa, mikä vaimentaa vaikutusta Suomen talouteen.”

Euroalueen akilleenkantapää on heikko tuottavuuskasvu. Työn tuottavuus on jo pitkään kasvanut euroalueella merkittävästi hitaammin kuin Yhdysvalloissa, ja viime vuosina ero on yhä kasvanut.

Tuottavuuskasvu heijastaa talouden reaalista kilpailukykyä ja kertoo, kuinka vahva talous on rakenteeltaan ja miten se pystyy ylläpitämään kasvua pitkällä aikavälillä.

Artikkelit