Yritysten kokoon sidottu sääntely voi jarruttaa kasvua – suomalaiseen aineistoon perustuva tutkimus esillä USA:ssa NBER-konferenssissa
15.4.2026 13:01:29 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Laboren erikoistutkijan Sami Jysmän ja kansainvälisen tutkijaryhmän tutkimus osoittaa, että yritysten kokorajaan sidottu verosääntely voi hidastaa yritysten kasvua merkittävästi. Suomessa aiemmin käytössä ollut työnantajamaksujen verokynnys vähensi kynnysrajan ylittävien yritysten määrää noin 18 prosentilla. Kun verokynnys poistettiin vuonna 2010, kynnyksen vaikutuspiirissä olleiden yritysten työllisyys, pääomakanta ja liikevaihto kasvoivat keskimäärin noin 10 prosenttia. Tulokset viittaavat siihen, että tällaiset sääntelykynnykset voivat vaikuttaa koko yrityskenttään paljon laajemmin kuin aiemmin on ymmärretty. Tutkimus esitellään huhtikuun 16. päivä arvostetussa taloustieteen National Bureau of Economic Researchin (NBER) Public Economics -konferenssissa Cambridgessa Yhdysvalloissa.
Yksittäinen verokynnys voi muokata koko yritysrakennetta
Monissa maissa yrityksiin kohdistuva sääntely muuttuu yrityksen koon mukaan. Suomessa työnantajien sosiaaliturvamaksu oli aiemmin porrastettu niin, että yritykset joutuivat maksamaan noin 2,5 prosenttiyksikköä korkeampaa maksua tietyn kokorajan ylittäessään.
Tutkimuksen mukaan tällainen verokynnys ei vaikuttanut vain rajaa lähellä oleviin yrityksiin. Se muutti koko yritysjakaumaa: kynnysrajan ylittävien yritysten määrä jäi noin 18 prosenttia pienemmäksi kuin ilman sääntelyä olisi ollut.
Kynnyksen poistaminen kasvatti yritysten kokoa ja työllisyyttä
Vuonna 2010 työnantajamaksujen porrastus poistettiin. Tutkimus hyödyntää tätä uudistusta luonnollisena koeasetelmana vertaamalla yritysten kehitystä ennen ja jälkeen muutoksen.
Tulosten mukaan ne yritykset, joihin sääntely oli vaikuttanut, kasvoivat uudistuksen jälkeen selvästi. Työllisyys, pääomakanta ja liikevaihto kasvoivat keskimäärin noin 10 prosenttia.
Uusi tutkimusmenetelmä paljastaa aiempaa laajemmat vaikutukset
Tutkimuksessa kehitettiin uusi tilastollinen menetelmä politiikkakynnyksien vaikutusten arviointiin. Aiempi luonnollisia koeasetelmia hyödyntävä tutkimus on keskittynyt lähinnä yrityksiin aivan kynnysrajan tuntumassa.
Uusi lähestymistapa osoittaa, että kokorajaan sidottu sääntely voi toimia laajasti kasvun esteenä ja vääristää yritysrakennetta myös kaukana varsinaisesta rajasta.
Kattava rekisteriaineisto suomalaisista yrityksistä
Tutkimus perustuu laajaan hallinnolliseen rekisteriaineistoon kaikista Suomessa toimivista yrityksistä vuosilta 1996–2016. Aineisto yhdistää yritysten verotiedot, tilinpäätöstiedot, työntekijätason palkkatiedot sekä omistajatiedot.
Tämän ansiosta tutkijat pystyivät seuraamaan yritysten kokoa, työllisyyttä ja investointeja pitkällä aikavälillä sekä ennen uudistusta että sen jälkeen.
Tutkimus esillä kansainvälisessä huippukonferenssissa – tilaisuus seurattavissa suorana
Tutkimus esitellään 16.–17.4.2026 arvostetussa National Bureau of Economic Researchin (NBER) Public Economics -konferenssissa Cambridgessa, Yhdysvalloissa.
Laboren erikoistutkija Sami Jysmä esittelee tutkimuksensa torstaina 16.4. klo 11.30 EST (klo 18.30 Suomen aikaa). Konferenssin esityksiä voi seurata suorana lähetyksenä NBERin YouTube-kanavalla: https://www.youtube.com/nbervideos
Kyseessä on kansainvälisesti arvostettu foorumi, jossa esitellään ajankohtaista taloustieteellistä tutkimusta ja keskustellaan talouspolitiikan keskeisistä kysymyksistä.
”Tutkimuksemme osoittaa, että yksittäinen yritysten kokorajaan sidottu veroporras hidasti yritysten kasvua laajasti ja vähensi työllisyyttä merkittävästi. On hienoa, että pääsemme esittelemään tulokset NBER:n konferenssissa”, toteaa Laboren erikoistutkija Sami Jysmä.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia ja Palkansaajasäätiö (Laboren tutkijapolku).
Tutkijaryhmä:
Sami Jysmä, erikoistutkija, Labore ja Tampereen yliopisto
Youssef Benzarti, apulaisprofessori, University of California Santa Barbara
Jarkko Harju, professori, Tampereen yliopisto
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sami JysmäerikoistutkijaJulkinen talous
Puh:+35840 940 2841sami.jysma@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Helleaallot, pandemiat ja hintashokit paljastavat sosiaaliturvan aukot1.7.2026 08:20:30 EEST | Tiedote
Sään ääri-ilmiöt, pandemiat, inflaatio ja velkakriisit näyttävät erilaisilta kriiseiltä, mutta kotitalouksien arjessa ne voivat johtaa samaan lopputulokseen: työnteko vaikeutuu, ruoan ja energian hinta nousee ja toimeentulo joutuu äkillisesti koetukselle. Vastapainon tuoreessa Globaali sosiaalipolitiikka -teoksessa julkaistu luku "Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena" tarkastelee, miten matalan ja keskitulotason maat ovat vastanneet talousshokkeihin sosiaali- ja talouspolitiikan keinoin. Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölän yhdessä tutkijaryhmän kanssa kirjoittamassa luvussa korostetaan, että kriisinkestävyys rakennetaan ennen kriisiä: toimivat tukiohjelmat, maksujärjestelmät, veropohja ja julkiset instituutiot ratkaisevat, kuinka nopeasti toimeentuloa suojaava tuki saavuttaa tarpeessa olevat.
Tutkimus: Alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä Suomessa30.6.2026 11:28:18 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus tuo kansallisesti edustavan kysely- ja rekisteriaineiston avulla tutkimustietoa siitä, ketkä tekevät alustatyötä Suomessa ja miten alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön. Tulosten mukaan alustatyön tekeminen on voimakkaasti yhteydessä ulkomaalaistaustaan, mutta paikan päällä ja verkossa tehtävän alustatyön tekijäprofiilit poikkeavat selvästi toisistaan. Paikan päällä tehtävä alustatyö liittyy erityisesti ulkomaalaistaustaan ja kaupunkiasumiseen, kun taas verkossa tehtävä alustatyö on yhteydessä sekä korkeampaan koulutustasoon että matalampaan tulotasoon. Tutkimus osoittaa myös, että alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön eri tavoin kuin perinteinen usean työn tekeminen.
Tarveperusteinen rahoitus ja arvioinnin haasteet23.6.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Tarveperusteisen rahoituksen tavoitteista vallitsee Suomessa laaja yksimielisyys, mutta järjestelmän vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa ilman tarkkaa tietoa rahojen lopullisesta kohdentumisesta. Jos emme tiedä, kuinka paljon rahoitusta yksittäiset koulut saavat ja mihin sitä käytetään, emme myöskään voi luotettavasti arvioida, kaventaako rahoitus koulutuksellisia eroja.
Tekoälyn tuottavuus- ja työllisyysvaikutukset – mitä on luvassa lähivuosina?18.6.2026 06:45:00 EEST | Blogi
Tekoälyn vaikutukset työpaikkoihin ja tuottavuuteen eivät todennäköisesti näy yhdessä yössä. Taloustieteellinen tutkimus viittaa siihen, että suurimmat vaikutukset syntyvät viiveellä, kun yritykset uudistavat toimintatapojaan, tuotteitaan ja liiketoimintamallejaan uuden teknologian ympärille. Suomen kannalta ratkaisevaa on, onnistuuko talous luomaan ympäristön, jossa osaaminen, innovaatiot ja kasvuyritykset pääsevät skaalautumaan.
Julkisen talouden sopeutus ei ole yksinkertainen valinta leikkausten ja veronkorotusten välillä16.6.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden sopeutuksessa on kyse paitsi menoleikkausten ja veronkorotusten välisestä valinnasta, myös siitä, mihin julkiset resurssit kohdistetaan. Mika Malirannan tuore Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistu pääkirjoitus korostaa, että aiemmat vahvat johtopäätökset menoleikkausten paremmuudesta ovat selvästi epävarmemmalla pohjalla kuin on usein ajateltu. Talouspolitiikassa jokaisella eurolla on vaihtoehtoiskustannus: esimerkiksi perintöveron poistoa ei voi arvioida irrallaan siitä, mitä vaihtoehtoisella verotulon käytöllä tai menetyksen kattamisella saavutettaisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme