Alipalkkauksen kriminalisointiin ei ole Suomessa esteitä

Suomessa on tällä hetkellä tilanne, että jos työntekijä varastaa työnantajalta, se on rangaistava teko. Jos työnantaja varastaa työntekijältä eli jättää palkan tai palkanosan maksamatta, pahin seuraus on, että työnantaja joutuu maksamaan saatavat jälkikäteen.

Yksi selkeä keino korjata tämä epäkohta olisi alipalkkauksen kriminalisointi. Se antaisi paremmat mahdollisuudet puuttua jälkikäteen työperäiseen hyväksikäyttöön. Taloudelliseen menetyksen riski aiheuttaisi myös tehokkaan pelotevaikutuksen eli ennaltaehkäisi työperäistä hyväksikäyttöä.

Työnantajapuoli on esittänyt huolia sääntelyn lisääntymisestä, ja ministeriöt sekä tutkijakenttä ovat pitäneet kysymystä oikeudellisesti haastavana. Keskeisenä ongelmana on esitetty, että vähimmäispalkasta ei ole Suomessa säädetty lailla, mitä alipalkkauksen rikosoikeudellinen laillisuusperiaate vaatisi.

SAK tilaamassa asiantuntijanlausunnossa Niklas Bruun tulee lopputulokseen, ettei alipalkkauksen kriminalisoinnille ole Suomessa estettä.

– Olemme iloisia, että Bruun otti asiaan tämän kannan. Hyväksikäytettyjen työntekijöiden lisäksi ilmiön kitkemisestä hyötyvät myös rehelliset työnantajat sekä koko Suomen kansantalous, SAK:n juristi Paula Ilveskivi toteaa.

Bruun vertaa selvityksessä Suomen tilannetta Norjaan, jossa lähtökohdat ja ympäristö ovat hyvin samanlaisia. Siellä palkkavarkaus on kriminalisoitu. Myös Norjassa palkat määritellään ensisijaisesti työehtosopimuksissa.

– Norja on oikeusvaltio siinä missä Suomikin. Sen oikeusjärjestelmä perustuu samoihin keskeisiin periaatteisiin: laillisuusperiaatteeseen, rikosoikeudelliseen täsmällisyyteen ja oikeusturvan vaatimuksiin. Jos ratkaisu on ollut mahdollinen Norjassa, ei ole uskottavaa väittää, että se olisi periaatteellisesti mahdoton Suomessa, Ilveskivi sanoo.

Bruun päätyykin selvityksessään toteamaan, että asiaa olisi lähdettävä edistämään mahdollisimman pian, koska alipalkkauksen käsittely varkautena toisi paremman tasapainon työntekijän ja työnantajan välille ja sille olisi työoikeudellisia ja sosiaalipoliittisia perusteita.

– Kyse on viime kädessä siitä, millaisen viestin yhteiskunta haluaa antaa: hyväksymmekö sen, että työntekijän palkasta voidaan leikata lainvastaisesti ilman rikosoikeudellisia seuraamuksia, vai pidämmekö työntekijän palkkaa niin suojattuna oikeutena, että sen tahallinen riistäminen on rikos, Paula Ilveskivi kysyy.

Alipalkkauksen kriminalisoinnilla on vahva tuki. SAK:n lokakuussa 2025 Verianilla teettämän kyselyn mukaan 87 prosenttia suomalaisista palkansaajista kannattaa alipalkkauksen kriminalisointia.

SAK järjesti tiistaina 21.4.2026 alipalkkauksen kriminalisointia käsitelleen kutsuseminaarin, jossa Niklas Bruunin asiantuntijalausunto julkaistiin.