Kysely: Suojaosan poisto jakoi työttömät eri asemiin
24.4.2026 07:45:00 EEST | YTK | Tiedote
Osa-aikatyön tekeminen väheni, mutta työnteon kannattavuus ei kadonnut. Toisaalta osaan päivärahansaajista suojaosan poistolla oli hyvin konkreettisia vaikutuksia, joita ei kannata sivuuttaa.

Työttömyysturvan suojaosan poistosta on puhuttu paljon työnteon kannustimien sekä toimeentulon heikentymisen näkökulmasta, mutta keskustelu vaikutuksista on jäänyt mustavalkoiseksi. YTK Työttömyyskassa teki jäsenkyselyn tarkastellakseen lakimuutoksen todellisia vaikutuksia.
Työttömyysturvan suojaosa poistui lakimuutoksen myötä huhtikuussa 2024. Ennen suojaosan poistoa työtön saattoi ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman vaikutusta päivärahaan, nyt jokainen ansaittu euro leikkaa etuutta 50 sentillä. Tämä toki vähentää kannustimia, mutta ei tee työnteosta kannattamatonta.
“Työnteko on edelleen kannattavaa. Ansaittu tulo ja maksettu päiväraha ovat yhdessä enemmän kuin kokonaan työttömälle maksettu päiväraha. Osittaisen työn vastaanottaminen on siis yhä taloudellisesti kannattavaa, mutta muutos ei vaikuta kaikkiin samalla tavalla”, sanoo YTK Työttömyyskassan toimitusjohtaja Auli Hänninen.
Osa-aikatyötä tehdään nyt aiempaa vähemmän
YTK Työttömyyskassan tilastojen mukaan soviteltavien ansiopäivärahahakemusten määrä on suojaosan poiston jälkeen vähentynyt. Tämä kertoo siitä, että osa‑aikatyötä tehdään nyt vähemmän kuin aiemmin.
“Tästä havainnosta ei voi suoraan päätellä, että suojaosan poisto olisi vähentymisen syy. Työmarkkinoilla on samaan aikaan tapahtunut muitakin muutoksia. Myöskään kyselymme tulokset eivät tue yksiselitteistä syy–seuraussuhdetta. Sen sijaan ne osoittavat, että vaikutukset kohdistuvat eri tavoin eri ryhmiin”, Auli Hänninen toteaa.
Pienelle joukolle jokainen työtunti on nyt riski
YTK:n tuoreen kyselyn mukaan osa-aikatyötä tekevät eivät ole yksi yhtenäinen joukko. Suurin joukko eli lähes puolet (47,5 %) tekee töitä niin paljon kuin niitä on tarjolla, eikä suojaosan poisto ole muuttanut heidän käyttäytymistään. Samaan aikaan moni muu kuitenkin elää aivan toisenlaisessa todellisuudessa.
Pienelle, mutta tärkeälle joukolle (8,5 %), jokainen työtunti on nyt aiempaa suurempi riski. Kun päiväraha pienenee heti, tulot voivat vaihdella rajusti, jolloin epävarmuus kasvaa. Toiset (15 %) kokevat osa-aikatyön jo valmiiksi kannattamattomaksi ja rajoittavat työntekoa entisestään. Heille muutos tarkoittaa suoraan heikompaa taloudellista asemaa.
Kolmas suuri joukko (28,5 %) tekee osa-aikatyötä, vaikka kokevat sen taloudellisesti huonosti kannattavaksi. He työskentelevät ammattitaitonsa ja työelämäyhteyksiensä säilyttämiseksi. Suojaosan poiston myötä heidän nettotulonsa ovat pienentyneet. Tämä lisää henkilökohtaista kuormitusta tässä joukossa ja siirtää järjestelmän sopeutumiskustannuksia yksilöiden kannettavaksi.
Keskustelu kaipaa tarkkuutta
Havaintojen perusteella suojaosan poistosta käyty keskustelu kaipaa enemmän tarkkuutta ja vähemmän yksinkertaistuksia.
“On totta, että työnteko on edelleen taloudellisesti kannattavaa. On myös totta, että soviteltavien hakemusten vähenemistä ei voi suoraan selittää suojaosan poistolla. Samalla on kuitenkin kiistatonta, että muutos on heikentänyt joidenkin ryhmien taloudellista asemaa ja lisännyt epävarmuutta juuri niissä tilanteissa, joissa työtä on vähän, pätkittäin ja ilman mahdollisuutta vaikuttaa työmäärään”, Auli Hänninen toteaa.
Suojaosa ei ollut kaikille merkityksellinen. Mutta niille työttömille, joihin se vaikutti, sen poistuminen ei ollut neutraali muutos. Kun työmarkkinoilla etsitään keinoja lisätä työn vastaanottamista ja tukea kiinnittymistä työelämään, keskustelun lähtökohdaksi olisi syytä ottaa tämä ryhmien välinen ero. Olettamus siitä, että muutos vaikuttaa kaikkiin samalla tavalla, on liian yksinkertainen.
Taustatiedot kyselystä:
- YTK Työttömyyskassan kysely jäsenille huhtikuussa 2026
- Kyselyllä kartoitettiin osa-aikatyön koettua kannattavuutta ja nykyjärjestelmän ohjaavaa vaikutusta. Tavoitteena oli myös arvioida suojaosan merkitystä.
- Vastausaika 9.4.2026 – 12.4.2026
- Lähetetty sähköpostiin 20 354 YTK:n jäsenelle
- Rajausehtona jäsenet, joilla on 1.9.2025 – 31.3.2026 vähintään yksi hakemus, jossa soviteltavaa tuloa.
- Vastaajia 2 643
- 95 % luottamustasolla virhemarginaali on noin ±1,8 %-yksikköä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilona KangasViestintäjohtajaYTK Työttömyyskassa
Puh:050 590 7853ilona.kangas@ytkkassa.fiLauri HannusViestintäpäällikkö
Puh:044 459 6001lauri.hannus@ytkkassa.fiTietoja julkaisijasta
YTK Työttömyyskassa on kaikkien alojen palkansaajien työttömyyskassa, joka vakuuttaa yli puoli miljoonaa palkansaajaa työttömyyden varalta. YTK on Suomen suurin työttömyyskassa. Tehtävämme on järjestää ansioturva jäsenillemme tehokkaasti, helposti ja inhimillisesti. Palvelemme valtakunnallisesti verkossa. Meillä työskentelee yli 200 ansioturvan ammattilaista. www.ytkkassa.fi
YTK Työttömyyskassan jäsenet voivat halutessaan liittyä myös YTK Työelämä ry:hyn. YTK Työelämä ry on Suomen suurimpia yhdistyksiä yli 250 000 jäsenellään. YTK Työelämä tarjoaa jäsenilleen muun muassa Lakikaverin työsuhteen pulmatilanteisiin, vakuutuksia työhön ja vapaa-aikaan sekä tukea työnhakuun ja työkaluja osaamisen kehittämiseen. https://www.ytkpalvelut.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta YTK
Työttömyysjaksot pitenevät edelleen – yhä useammalla tuki päättyy enimmäisaikaan3.7.2026 07:55:00 EEST | Tiedote
YTK:n tuore data osoittaa, että enimmäisaikapäätösten osuus hakemuksista on kasvanut viime vuosina. Kuluvana vuonna osuus on ollut selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa korkeampi. Samalla kokonaan työttömien työttömyysjaksot ovat pidentyneet. Muutokset kertovat työmarkkinoiden hidastumisesta.
Työttömien oikeus opiskella mullistuu huomenna30.6.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Lakimuutos, joka helpottaa yli 25-vuotiaiden opiskelua työttömyysturvalla, tulee voimaan 1.7.2026. Uutta sääntelyä sovelletaan opintoihin, jotka alkavat 1.7.2026 tai sen jälkeen. Muutoksen tarkoituksena on selkeyttää ja lisätä opiskelumahdollisuuksia työttömänä sekä helpottaa hallinnollista taakkaa.
Verkostojen hyödyntäminen työnhaussa yleisintä kulttuuri- ja liikunta-aloilla22.6.2026 08:35:00 EEST | Tiedote
Vähiten luontevalta verkostojen käyttö tuntuu valtion ja kuntien palveluksessa sekä lakialalla. Tekoälyn käyttö työnhaussa on puolestaan yleisintä mainos- ja markkinointialalla. YTK:n kyselytutkimukseen vastasi yli 5000 aktiivisesti töitä hakevaa palkansaajaa eri toimialoilta.
Perhetilanne selittää taloudellista epävarmuutta jopa työttömyyttä enemmän29.4.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Yksinhuoltajat ovat selvästi taloudellisesti haavoittuvin ryhmä. Lapsiperheissä menojen nousu koetaan ylipäätään voimakkaimpana, kertoo yli 13 500 vastaajan kyselytutkimus.
Suomalaisten arki kiristynyt – ruokaostoksista ja isoista hankinnoista tingitään7.4.2026 08:35:00 EEST | Tiedote
Noin puolet työikäisistä kokee kotitaloutensa taloudellisen tilanteensa heikentyneen viimeisen vuoden aikana. Lähes yhtä moni on siirtänyt suurempia hankintoja, ja reilu kolmannes on vähentänyt ruokakuluja. Eniten ovat tinkineet 25–34-vuotiaat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme