Kasvun veturit kunnossa, riskit rajojen takana – Varsinais-Suomen näkymät vuoteen 2026

Yritysbarometrit ja maakuntaennusteet ennakoivat liikevaihdon, kannattavuuden ja työllisyyden kehityksen olevan noususuuntaisia, vaikka investointipäätökset etenevät edelleen varovaisesti globaalin epävarmuuden vuoksi. Finnveran rahoituksen voimakas kasvu ja tutkimus- ja kehitysinvestointien poikkeuksellisen vahva nousu kertovat yritysten pitkän aikavälin uskosta maakunnan tulevaisuuteen. Erityisesti korkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö on vauhdittanut innovaatiotoimintaa.

Kokonaisuutena Varsinais-Suomen näkymä vuoteen 2026 on varovaisen myönteinen ja selvät talouden veturit ovat maakunnassa olemassa. Maakunnan vahvat toimialat, investoinnit ja osaamispohja luovat edellytyksiä kestävälle kasvulle, vaikka geopoliittinen epävarmuus ravistelee lähes koko maailmaa. Pitkittyvä Iranin kriisi puhaltaa luonnollisesti tummia pilviä erityisesti maakunnan teknologiateollisuuden ylle, joka on riippuvainen vakaista vientimarkkinoista. Rakennusalan vaikeudet ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat tietyillä aloilla muodostavat edelleen merkittäviä haasteita.

Meriteollisuus ja lääketeollisuus tukevat maakunnan kasvua

Meriteollisuus nousee selkeäksi talouden veturiksi. Telakkateollisuuden uudet loistoristeilijätilaukset ja jo ennestään vahva tilauskanta, jäänmurtajahankkeet, puolustus- ja viranomaisalusten tuotanto sekä laaja alihankintaverkosto työllistävät merkittävästi ja luovat kasvua pitkälle tulevaisuuteen. Ajoneuvoteollisuudessa Valmet Automotiven strateginen suunnanmuutos puolustusteollisuuden ja sähköajoneuvojen suuntaan avaa uusia mahdollisuuksia, vaikka lyhyen aikavälin sopeutukset vaikuttavat Vakka-Suomen työllisyyteen rajusti.

Lääketeollisuus jatkaa vakaata ja osin erittäin vahvaa kasvuaan. Turku vahvistaa asemaansa kansainvälisesti merkittävänä lääkekehityksen ja tuotannon keskuksena, ja alan investoinnit sekä tutkimusyhteistyö luovat pitkäjänteistä työllisyyttä. Myös ICT-sektorilla ja kaupan alalla kehitys on kaksijakoista: tuottavuus paranee, mutta osa työpaikoista katoaa digitalisaation ja tekoälyn myötä.

Rakennusalan matalasuhdanne jatkuu

Rakennusala jatkaa matalasuhdanteessa, mutta julkiset investoinnit ja suuret infrastruktuurihankkeet pitävät työllisyyttä yllä, vaikka asuinrakentamisen puolella näyttää tämäkin vuosi vielä erittäin vaisulta. Pidemmällä aikavälillä väestönkasvu ja muuttovoitto tukevat rakentamisen elpymistä.

Vihreän siirtymän hankkeet etenevät vaiheittain, ja niiden toteutumista rajoittavat erityisesti sähkönsiirtoverkon kapasiteettikysymykset.

Työttömyys jatkuu edelleen korkeana, tietyillä aloilla on osaajapulaa

Työmarkkinoilla työttömyys on edelleen korkealla, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys. Samanaikaisesti osaajapula tietyissä tehtävissä koskettaa erityisesti meriteollisuutta mutta myös ICT-alaa ja hoitotyötä.

Kansainvälisen työvoiman merkitys kasvaa, ja myönteiset työlupapäätökset painottuvat juuri kasvaville toimialoille.

Lisätietoja alueellisista kehitysnäkymistä

Alueelliset kehitysnäkymät ovat elinvoimakeskusten yhdessä muiden aluekehittäjien kanssa muodostama näkemys maakuntien ja seutukuntien nykytilasta sekä lähiajan näkymistä. Katsaus tehdään kaksi kertaa vuodessa. Arviointikohteita ovat elinkeinoelämä ja yritystoiminta, työttömyyden määrä ja rakenne sekä osaavan työvoiman saatavuus.

Lisää alueellisista kehitysnäkymistä on mahdollista lukea KEHA-keskuksen julkaisusta (doria.fi).