Asian­tun­ti­ja ker­too: Näin tun­nis­tat mil­loin työn imu kään­tyy uu­pu­muk­sek­si

Työelämäyhtiö Baronan hyvinvointitiimi vastaanottaa kuukausittain lähes 3 000 yhteydenottoa työntekijöiltä, joista jo noin 200 liittyy jaksamiseen, kuormitukseen tai mielenterveyteen. Uupumuksen taustalla on usein vahva työn imu ja halu tehdä oma työnsä hyvin. Missä vaiheessa innostus alkaa kääntyä itseään vastaan?

Barona kokosi käytännön havaintojensa pohjalta merkit, joista työn imun muuttumisen kuormitukseksi voi tunnistaa ajoissa.

Työn imu kuvaa tilaa, jossa työ tuntuu merkitykselliseltä, siihen uppoutuu helposti ja energiaa riittää tekemiseen. Se on työhyvinvoinnin kannalta arvokas voimavara. Samaan aikaan juuri tämä innostus voi kuitenkin hämärtää rajoja työn ja palautumisen välillä.

“Työn imu ei itsessään ole ongelma, päinvastoin. Haaste syntyy silloin, kun palautumiselle ei jää tilaa tai rajoja ei enää huomata. Kuormitus ei synny kerralla, vaan kasautuu huomaamatta pienistä toistuvista asioista. Yksi työviesti illalla ei vielä soita hälytyskelloa, mutta jos siitä tulee tapa, palautuminen alkaa kärsiä”, sanoo hyvinvointitiimin vetäjä Teemu Haka.

Viisi merkkiä siitä, että työn imu on muuttumassa kuormitukseksi

1. Syyllisyys vapaa-ajalla. Jos tuntuu, ettei pysty olemaan töistä irti ilman huonoa omatuntoa, raja on jo hämärtynyt.
2. Ilta- ja viikonloppuviestit ovat muuttuneet tavaksi. Satunnainen poikkeus on eri asia kuin jatkuva käytäntö.
3. Palautuminen vie yhä enemmän aikaa. Kun viikonloppu ei enää riitä latautumiseen, keho ja mieli viestivät kuormituksesta.
4. Vapaa-aika ei tunnu vapaalta. Ajatukset palaavat nopeasti töihin, vaikka työpäivä on päättynyt.
5. Ärtymys kasvaa pienistä asioista. Tämä on usein yksi ensimmäisistä merkeistä, joita elimistö antaa.

”Erityisen tärkeä signaali on syyllisyyden tunne vapaa-ajalla. Kun ihminen kokee, ettei voi aidosti irrottautua työstä ilman huonoa omatuntoa, työn ja palautumisen välinen rytmi on jo häiriintynyt. Ensimmäinen askel onkin pysähtyä ja ottaa tämä havainto vakavasti. Kuormituksesta puhuminen ajoissa, ennen kuin tilanne kärjistyy, auttaa usein löytämään ratkaisuja jo pienillä muutoksilla”, Haka sanoo.

Työnantajilla on keskeinen rooli kuormituksen ehkäisyssä

Vastuu kuormituksen tunnistamisesta ja estämisestä ei ole yksin yksilöllä. Työnantajan ja esihenkilöiden tekemät arjen valinnat vaikuttavat merkittävästi siihen, millaiset rajat työpaikalla muodostuvat.

”Esimerkillä johtaminen on todella tärkeää. Jokainen viesti, jonka esihenkilö lähettää illalla tai viikonloppuna, on myös sosiaalinen signaali. Se kertoo, millaista odotusta ja kulttuuria työpaikalla rakennetaan, vaikka tarkoitus ei olisi se ollenkaan”, sanoo Baronan asiantuntija-alojen henkilöstöjohtaja Tia Nyman.

Baronan hyvinvointitiimin mukaan työpaikoilla voidaan ehkäistä kuormitusta esimerkiksi seuraavilla käytännöillä:

• Ajastetaan viestit lähetettäväksi työaikaan, vaikka ne kirjoitettaisiin illalla. Se on painava sanoma myös muille: en odota, että muutkaan vastaisivat ilta-aikaan.
• Sovitaan tiimeissä yhteiset pelisäännöt, milloin viesteihin odotetaan vastausta. Tuetaan myös avoimesti kollegoita, kun he vetävät rajoja työn ja vapaa-ajan välille.
• Huolehditaan tauoista myös työpäivän aikana, jotta palautuminen ei jää pelkästään iltojen tai viikonlopun varaan. Jos työpäivää pystyy tauottamaan, vapaan alkaessa on valmiimpi ottamaan sen virkeällä mielellä vastaan.
• Kannustetaan ottamaan kuormitus puheeksi ajoissa, joko oman esihenkilön, HR:n tai muun soveltuvan tahon kanssa. Tärkeintä on muistaa, että asiasta puhuminen ei edellytä kriisiä, vaan matalalla kynnyksellä kannattaa keskustella asiasta ennemmin ajoissa.

”Työhyvinvointi ei synny vain työpaikan ulkopuolella, vaan ennen kaikkea työssä. Siksi myös ratkaisut löytyvät usein arjen käytännöistä. Niihin vaikuttaa se, millaisia odotuksia rakennamme ja millaisia rajoja pidämme työssä yhdessä yllä”, Nyman päättää.