Tutkimus avaa, millaista vakava parisuhdeväkivalta oli 1800–1900-lukujen Suomessa

Tutkimus osoittaa, kuinka moninainen ilmiö vakava parisuhdeväkivalta oli 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alussa. Niin parisuhteet kuin myös perheet ja kotitaloudet olivat vuosisadan taitteen Suomessa erilaisia. Tämä ilmeni myös parisuhdesurmien kohdalla, sillä romanttisiin kumppaneihin ja puolisoihin kohdistui väkivallantekoja, jotka purkautuivat vahvojen tunteiden ristipaineessa ja suhteessa yhteiskunnan odotuksiin. Suurin osa parisuhdesurmista tapahtui avioliitossa, mutta myös muunlaisissa parisuhteissa, kuten kihlaparien, yhdessä asuneiden parien ja seurustelukumppanien välillä tapahtui henkirikoksia. Suurin osa hovioikeuksissa käsitellyistä parisuhteissa tapahtuneista väkivaltarikoksista oli vakaasti harkittuja tekoja.

Tutkimuksen keskeinen tulos on, että 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun suomalainen parisuhteissa tapahtunut henkirikollisuus ja vakava väkivalta ilmensivät vain pieneltä osin perinteistä kuritusväkivaltaa, jonka juuret olivat osin patriarkaalisessa perhekäsityksessä. Sen sijaan ilmiöön vaikuttivat myös suuremmat yhteiskunnalliset muutokset:

”Parisuhdesurmien sosiaalihistoriallinen tutkimus osoittaa, että Suomessa 1800-luvun jälkipuolella käynnistynyt yhteiskunnan modernisoituminen vaikutti myös parisuhteisiin ja lisäsi tunnepitoisten henkirikosten esiintymistä”, Kantanen kertoo.

”Parisuhdesurmien historiallisen taustan tuntemus on tärkeää, jotta yhteiskunnassa olisi mahdollisimman syvällinen ymmärrys kyseisestä ilmiöstä."

FM Anna Kantasen Suomen historian väitöskirja ”Henkirikokset parisuhteessa ja muu vakava parisuhdeväkivalta Suomessa vuosina 1894–1930" tarkastetaan perjantaina 8.5.2026 klo 12.00 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksen salissa H320. Vastaväittäjänä toimii dosentti, akatemiatutkija Johanna Annola (Tampereen yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija Jari Eilola (Jyväskylän yliopisto).

Väitöskirja on avoimesti luettavissa JYX-arkistossa.