Pohjanmaan hyvinvointialue käynnistää matalan kynnyksen C-hepatiitin testauksen

– Syksyllä 2025 toteutimme Vaasassa neljän viikon pilotin korvaushoidossa oleville asiakkaille. Kokemukset osoittivat, että matalan kynnyksen testaukselle ja hoidon tehostamiselle on alueella selkeä tarve, sillä tartuntoja löytyi useita suhteessa testattujen määrään, kertoo projektipäällikkö Nadja Kakkuri.

C-hepatiitti on vakava maksasairaus, jonka aiheuttaa hepatiitti C -virus. Suurin osa tartunnoista liittyy pistämällä huumeita käyttäviin henkilöihin, sillä kyseessä on veriteitse tarttuva virus. Tartunnan saaneista jopa 70–80 % jää kroonisiksi kantajiksi, mikä mahdollistaa taudin leviämisen edelleen. Pitkällä aikavälillä C-hepatiitti voi johtaa vakaviin maksasairauksiin, kuten maksakirroosiin, maksan vajaatoimintaan ja maksasyöpään. 

Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Suomen hallitus ovat asettaneet tavoitteeksi eliminoida C-hepatiitti kansanterveysongelmana vuoteen 2030 mennessä, ja Suomessa tavoite on kirjattu jo vuoteen 2027. Eliminaation yhteisiä tavoitteita ovat uusien tartuntojen ehkäisy, terveyshaittojen ja kuolemien vähentäminen sekä terveydenhuollon kustannusten hillintä.

Suomessa todetaan vuosittain noin 1100 uutta C-hepatiittitartuntaa. Eri arvioihin perustuen noin 10 000–20 000 henkilöä tarvitsee hoidon C-hepatiittiin.

– Pohjanmaan hyvinvointialueella on keskimäärin 26 tartuntaa vuodessa. Todettujen tartuntojen määrä ei kuitenkaan kerro todellista hoitoa tarvitsevien määrää, sillä mahdolliset tartunnan kantajat eivät ole aiemmin hakeutuneet tai päässeet testeihin. Hankkeen aikana tulemme lisäämään ja helpottamaan testaamista sekä parantamaan hoidon saavutettavuutta, selventää Kakkuri.

Tavoitteena testata ja hoitaa mahdollisimman moni riskiryhmään kuuluva

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Pohjanmaan hyvinvointialueelle 421 200 euroa valtionavustusta C-hepatiitin testaamiseen ja hoitoon. Hankeaika on 10.2.2026-30.6.2027.

– Tavoitteenamme on hankekauden aikana yhtenäistää hoitopolkua, parantaa testauksen saavutettavuutta, vahvistaa ammattilaisten osaamista C-hepatiitin riskiryhmän tunnistamiseen, testaukseen ja hoitoon. Lisäksi pyrimme erilaisten viestinnän keinoin tavoittamaan kohderyhmää, jotta mahdollisimman moni ohjautuisi testeihin ja saisi mahdollisesti tarvitsemansa hoidon, kertoo Kakkuri.

Osana vieritestaus- ja hoitopolkuprosessia testataan C-hepatiitin lisäksi myös B-hepatiitti ja HIV. Näyte otetaan sormenpäästä pikatestillä. Lisäksi riskipotilailta selvitetään ja poissuljetaan lisätutkimuksilla maksan vaurioihin ja muutoksiin viittaavat löydökset.

– Pikatestaus on helppoa ja sormenpäästä otettava verinäyte onnistuu kaikilta. Näytteen ottaminen ei aiheuta kipua potilaalle verraten aiempaan suoniverinäytteenottoon, mikä on saattanut muodostua myös esteeksi testiin hakeutumiselle. Myös pikatestin vastaukset saadaan nopeasti, lisää projektityöntekijä Riia Vakkuri.

Tartunta on usein oireeton, eikä tartunnan saanut välttämättä itse tiedä saaneensa tartuntaa. Siksi testiin hakeutuminen on tärkeää riskiryhmiin kuuluvilla. C-hepatiitin hoitoon on nykyisin tehokkaita tablettimuotoisia viruslääkityksiä. Tyypillisesti lääkehoito kestää valmisteesta riippuen 8–12 viikkoa.

C-hepatiittiin ei ole olemassa rokotetta, eikä vasta-ainehoitoa. Onkin tärkeää muistaa, että uuden tartunnan saaminen on onnistuneen hoidonkin jälkeen edelleen mahdollista. Siksi riskiryhmään kuuluvan on tärkeää huolehtia puhtaista käyttövälineistä myös hoidon jälkeen.

Testiin voi hakeutua tällä hetkellä Vaasan terveysneuvontapiste Tipsiin, joka on avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 14–16 osoitteessa Hietalahdenkatu 2–4, H-talo 0. krs. 

Lue lisää psykososiaalisista keskuksistamme täältä.

Lisätietoa hankkeesta löydät verkkosivultamme täältä.

Aiheesta lisää voit lukea esimerkiksi täältä: Hepatiitti C -viruksen eliminointi Suomessa 2025–2027 - THL

STM myöntää 6,95 miljoonaa euroa C-hepatiitin torjuntaan - Valtioneuvosto

Neulanvaihtopisteet - Päihdelinkki