Kela ja saamelaiskäräjät neuvottelivat Helsingissä – saamenkielisiä palveluja kehitetään yhteistyössä

Kela kehittää saamenkielisiä palvelujaan saamen kielilain ja saamelaiskäräjien kanssa vuonna 2020 solmitun yhteistyösopimuksen ohjaamana. Kehittämistyön tuloksia seurataan vuosittaisissa yhteistyöneuvotteluissa. Neuvottelut pidettiin tänä vuonna Kelan päätalossa Helsingissä, ja niitä luotsasi Kelan valtakunnallisten asiakkuuspalvelujen johtaja Antti Jussila.  

Neuvottelujen tavoitteena on kehittää Kelan saamenkielisiä palveluja ja varmistaa, että saamelaisten kielelliset ja sosiaaliset oikeudet toteutuvat Kelan palveluissa. Neuvotteluissa tarkastellaan yhdessä sovittujen kehittämistoimien etenemistä ja sovitaan tulevista tavoitteista.

Kela kehittää saamenkielisiä palveluja yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa

Viime vuosina Kela on kehittänyt saamelaiskäräjien toiveesta erityisesti saamenkielisten asiakkaiden kuntoutusta. Huhtikuussa 2026 Kela käynnisti uuden kuntoutuskokeilun, saamenkielisen mielenterveyskuntoutuksen. Se on suunnattu saamenkielisille asiakkaille, ja siinä on otettu huomioon saamelaisen kulttuurin erityispiirteet.

– Tähän nyt kokeiltavaan saamenkielisten kuntoutuspalveluun on mahdollista hakea mistä päin Suomea tahansa, koska kuntoutus on mahdollista toteuttaa myös kokonaan etänä, projektipäällikkö Laura Jokiranta Kelasta kertoo.

Kelassa tarkastellaan myös etuusohjeistuksen soveltuvuutta perinteisiin saamelaisiin elinkeinoihin.

– Kelassa arvioidaan, miten saamelaiskulttuurin ja perinteisten elinkeinojen harjoittamisen erityispiirteet tulisi huomioida etuuksien ratkaisukäytännöissä, kertoo yksikön päällikkö Mia Helle Kelan valtakunnallisten asiakkuuspalvelujen yksiköstä. Tätä arviointityötä tehdään tarkastelemalla saamelaiskäräjien esiin nostamia tilanteita.

– Yhteistyö Kelan kanssa on tärkeää, jotta saamelaiset voivat saada palveluja omalla kielellään ja kulttuurinsa huomioivalla tavalla. On merkittävää, että Kela on valmis kehittämään sekä kuntoutuspalveluja että etuuskäytäntöjä ehdotustemme pohjalta, saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijainen Tuomas Aslak Juuso toteaa.

Saamelaiskäräjät on nostanut esille myös muita kehittämistarpeita. Edellisten neuvottelujen jälkeen Kela ja saamelaiskäräjät perustivat yhteisen työryhmän selvittämään rajat ylittävän sosiaaliturvan haasteita. Työryhmä toteutti kyselyn, jonka tuloksia esiteltiin neuvotteluissa. Kyselyn tulokset auttavat Kelaa kehittämään toimintaansa niin, että rajat ylittävän sosiaaliturvan haasteet otetaan entistä paremmin huomioon.

Eepos vaikuttaa myös saamelaisten asiointiin

Kelassa on käynnissä Eepos-nimellä kulkeva sosiaaliturvan toimeenpanon kehittämisohjelma. Keskeisenä osana Eepos-kehittämisohjelmaa Kela uudistaa etuuskäsittelyn palvelut ja tietojärjestelmät. Neuvotteluissa Kela esitteli Eepos-ohjelmaa saamelaiskäräjille.

–  Eepos mahdollistaa palvelupolut kaikilla kolmella saamen kielellä, toteaa Eepoksen ohjelmajohtaja Miikka Saarteinen. Eepos-ohjelmassa pyritään siihen, että myös saamenkielisten digitaaliset palvelut toteutetaan saamen kielilain edellyttämällä tavalla.

– Saamelaiskäräjien täytyy tutustua asiaan perusteellisemmin. Olemme tunnistaneet saamen kielilain lisäksi useita haasteellisia kysymyksiä, kuten tietojen käsittelyn sekä kulttuuristen erityispiirteiden huomioimisen etuuspäätöksenteossa. Asiasta ei ole myöskään vielä käyty saamelaiskäräjälain mukaisia neuvotteluja, sanoo saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijainen Tuomas Aslak Juuso.

Neuvotteluissa Kela ja saamelaiskäräjät sopivat, että saamelaiskäräjälain mukaisten neuvottelujen valmistelut aloitetaan mahdollisimman pian.

Lue lisää

Kelan saamenkieliset verkkosivut (kela.fi)

Saamelaiskäräjien verkkosivut (samediggi.fi)