Irina Krohn: Tulevaisuuden työelämä tarvitsee tekoälyn rinnalle enemmän ihmisyyttä, resilienssiä ja valmennusta

”Tekoäly tulee muuttamaan työn tekemisen tapoja valtavasti, mutta se ei poista ihmisen tarvetta tulla kuulluksi, ymmärretyksi ja kohdatuksi. Päinvastoin. Mitä teknisemmäksi maailma muuttuu, sitä tärkeämmäksi nousevat resilienssi, tunneäly, vuorovaikutus ja kyky johtaa omaa mieltä”, Krohn sanoo.

Kuullas rakentaa digitaalisia mielen valmennuspalveluita yrityksille ja työyhteisöille. Yrityksen tavoitteena on tehdä hyvinvoinnista ja mielen kehittämisestä osa arjen työelämää, ei vain reaktiivinen ratkaisu ongelmatilanteisiin.

Krohnin mukaan suomalaisessa työelämässä eletään murroskohtaa, jossa vanhat toimintamallit eivät enää riitä vastaamaan kasvavan epävarmuuden ja kuormituksen haasteisiin.

”Olemme pitkään ajatelleet, että tehokkuus syntyy pelkästään prosesseista, teknologiasta ja optimoinnista. Nyt ymmärretään yhä paremmin, että organisaation todellinen suorituskyky rakentuu ihmisten psykologisesta turvallisuudesta, palautumiskyvystä ja kyvystä kohdata muutoksia.”

Keskusteluun viime vuosina vahvasti osallistunut futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölönen on korostanut, että tekoälyn aikakaudella inhimilliset taidot nousevat entistä arvokkaammiksi. Pölösen mukaan tulevaisuuden tärkeimpiä kyvykkyyksiä eivät ole vain tekniset taidot, vaan luovuus, empatia, uteliaisuus ja kyky tehdä yhteistyötä – ominaisuudet, joita koneet eivät kykene aidosti korvaamaan.

Krohn näkee ajattelussa paljon samaa kuin Kuullaksen omassa filosofiassa.

”Teknologian kehitys on väistämätöntä, mutta meidän pitää samalla vahvistaa ihmisten kykyä sopeutua muutoksiin ja löytää merkitystä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tulevaisuuden menestyvät työyhteisöt ovat niitä, joissa ihmiset kokevat olevansa turvassa, arvostettuja ja kykeneviä kasvamaan.”

Krohnin mukaan coachingista on tulossa olennainen osa tulevaisuuden työelämää. Valmennuksen avulla voidaan vahvistaa yksilöiden itsetuntemusta, päätöksentekokykyä ja kykyä toimia jatkuvassa muutoksessa.

”Resilienssi ei tarkoita sitä, ettei mikään tunnu miltään. Se tarkoittaa kykyä palautua, oppia ja jatkaa eteenpäin vaikeidenkin tilanteiden jälkeen. Tätä taitoa voidaan harjoitella aivan kuten mitä tahansa muutakin kyvykkyyttä.”

Keskustelu tulevaisuudesta on Krohnin mukaan liian usein pelottavaa ja uhkakeskeistä. Hän peräänkuuluttaa enemmän rakentavaa ajattelua ja uskoa siihen, että teknologinen murros voi parhaimmillaan vapauttaa ihmisille enemmän aikaa luovuuteen, kohtaamisiin ja merkitykselliseen työhön.

Ajatus linkittyy myös keväällä julkaistuun Inka Meron ja Tero Ojanperän Radikaalit ratkaisut -kirjaan, jossa pohditaan rohkeita keinoja yhteiskunnan ja työelämän uudistamiseen. Krohnin mukaan suurimmat ratkaisut syntyvät usein siitä, että uskalletaan yhdistää teknologia ja inhimillisyys uudella tavalla.

”Tulevaisuutta ei rakenneta pelolla vaan kyvyllä nähdä mahdollisuuksia. Tekoäly voi auttaa meitä valtavasti, mutta meidän on samalla pidettävä huolta siitä, ettemme kadota ihmisyyttä. Tarvitsemme enemmän empatiaa, enemmän kuuntelemista ja enemmän rohkeutta rakentaa työelämää, jossa ihmiset voivat hyvin.”

Krohn uskoo, että tulevaisuuden menestyvät organisaatiot ovat niitä, jotka investoivat samanaikaisesti teknologiaan ja ihmisten mielen hyvinvointiin.