Vaalit lähestyvät – populismin kukintakausi alkaa
18.5.2026 10:05:23 EEST | Metsäammattilaiset | Tiedote
Iltalehti kirjoitti Vihreiden esityksistä 18.5.2026. Kyseessä oli selkeästi vaalikampanjan avaus, joten aiheita rummutetaan varmasti lehdissä. Jutussa puolueen puheenjohtaja Jenni Pitko avaa puolueen yliampuvia vaatimuksia Metsälain ja vesilain muuttamiseksi. Vaatimukset osoittavat metsäasioiden olevan vaikeita vihreille, sillä ne perustuvat asiantuntijoiden lukuisia kertoja tyrmäämien oletusten varaan.

Pitko esittää jutussa väitteitä, jotka eivät ole totta tai ovat vähintään harhaanjohtavia. On totta, että Suomen metsien käyttöä tulee tarkastella kriittisesti. Tuon itsekriittisyyden ansiosta Suomen metsätalous on FAO:n metsäjohtaja Zhimin Wu:n sanoja lainatet ”maailmanlaajuisesti johtava maa metsien kestävässä käytössä”. Tänään esitettynä vaatimus kertoo vain tietojen puutteellisuudesta. Esimerkiksi kaikki metsien monimuotoisuuden kannalta tärkeät rakennepiirteet ovat tutkitusti parantuneet ja uhanalaistumiskehitys pysähtynyt, mutta Pitko esittää metsäluonnon köyhtymisen vaativan toimia.
Useissa tutkimuksissa on todettu, ettei tiukalla suojelulla välttämättä saavuteta monimuotoisuushyötyjä. Metsätalouden luonnonhoitotyö on ollut pitkäjänteistä ja tehokasta, joka huomataan maailmalla. Luvanvaraisuus yli puolen hehtaarin avohakkuille tarkoittaa käytännössä lähes kaikkia avohakkuita, joten viranomaisille tulisi valtava työtaakka. Viranomaispäätöksistä voi aina valittaa, joten ulkopuolisen haitanteon määrä kasvaisi varmasti ja jo nyt aktivistien toimesta kasvanut oikeusasteiden työmäärä räjähtäisi. Luvanvaraisuus mitä suurimmalla todennäköisyydellä aiheuttaisi hakkuuvuotoa, joka koituisi maailman luonnon ja ilmaston haitaksi.
Jatkuva kasvatus ei sovi kaikkialle
Vihreät antaa virheellisesti ymmärtää, että jatkuva kasvatus olisi avohakkuita parempi menetelmä. Jatkuva kasvatus on ainoastaan yleistermi metsien käsittelylle, jossa ei tehdä yli 0,3 hehtaarin suuruisia avohakkuita. Siinä metsien uudistaminen tapahtuu luontaisesti. Menetelmä on joissain paikoissa toteuttamiskelpoinen, mutta vain joissain. Avohakkuiden ansiosta saadaan parannettua metsien ilmastovaikutuksia, kasvua ja taloudellista tuottavuutta. Avohakkuiden yhteydessä toteutetaan monipuolisesti monimuotoisuutta ylläpitäviä toimia.
Vastuullisinta metsänhoito-, ilmasto- ja luontotyötä on antaa metsäammattilaisten suunnitella kuviokohtaiseti metsään sopivimmat ratkaisut. Kuten tähänkin asti. Alalle hakeudutaan vahvan luontosuhteen kannustamana ja luontotyö on ylpeyden aihe. Metsäammattilaisten mielestä se ansaitsisi arvostusta paljon nykyistä enemmän.
Nykyinen Vesilaki on vuodelta 2011 ja siinä määritellään jo metsäalalle vesien suojelemiseksi tarvittavat vaatimukset. Vesiensuojelu on ollut metsäalalla arkea hakkuissa, maanmuokkauksissa ja ojituksissa jo 30 vuotta. Uudistusojia tehdään hyvin vähän, mutta ne voivat olla perusteltavissa edelleen esimerkiksi vesiensuojelun tehostamiseksi. Uusilla vaatimuksilla ei olisi vesistöihin käytännössä mitään vaikutusta, mutta ne haittaisivat metsätalouden järkevää toteuttamista joillakin alueilla ja lisäisi byrokratiaa.
Luonnon lakien vastaisia esityksiä
Vihreät esittävät, että jokaisessa metsässä pitäisi olla vähintään kahta puulajia. Käytännössä kaikista ne löytyvät jo nyt, sillä pajut, raidat, pihjalat ym. puut kyllä löytävät paikkansa kaikkialla. Jos taas Pitko tarkoittaa taloudellisesti kasvatettavia puulajeja, hän ei tunne kasvupaikkojen eroja. Kaikilla kasvupaikoilla ei ole tähän edellytyksiä. Populismissakin olisi hyvä pysyä luonnon asettamien lakien sisällä.
Metsälain 10 pykälän pienialaisuus ja metsätaloudellinen vähämerkityksellisyys on lakiin kirjattu, jotta metsänomistajaa ei voisi kohdata kohtuuton vaikutus lain hengen toteuttamisessa. Ilman tuota pykälää yksittäiselle metsänomistajalle monimuotoisuudelle arvokkaan kohteen saattaisi johtaa jopa satojen tuhansien eurojen taloudellisiin tappioihin.
Totuudenmukaisuutta kaivataan
Metsäammattilaiset ymmärtävät, että politiikassa vain sillä on väliä, että äänestäjät uskovat ehdokkaita. Siitä huolimatta metsäammattilaiset toivovat vastuullisuuden lisääntymistä myös poliittisissa puheissa. Vihreiden esitysten perusteluiden oikaiseminen vaatisi jälleen kerran monen aukeaman jutun. Siinä määrin ahkerasti Pitko pudotteli virheellisiä faktoja jutussa. Puolueessa tiedot nykyajan metsätaloudesta ovat silminnähden hyvin heikot ja virheelliset olettamukset pysyvät lujassa lähes kaikessa metsiin liittyvässä.
Suomen talousmetsien tilaa on määrätietoisesti parannettu niin luonnon monimuotoisuuden, kuin vesiensuojelun näkökulmasta jo 1990 -luvulta lähtien. Muutokset ovat hitaita, eivät poista historiassa tehtyjä asioita poliittisella päätöksellä. Aikaisempia virheitä korjataan, kun samoilla alueilla tehdään uusia toimenpiteitä. Koska vain pari prosenttia metsäalasta on vuosittain käsittelyssä, menee vuosikymmeniä käydä kaikki alueet läpi. Lisäksi luonto ottaa aikansa ennen kuin se sopeutuu uuteen tilaan. Positiivisia tuloksia nähdään jo tilastollisestikin, vaikka suurimmat hyödyt ovat vasta tulossa. Luonto ei ehdi poliitikkojen aikatauluihin, mutta metsäammattilaiset jatkavat sitoutuneesti monimuotoisuustyötään metsissä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
INFOINFOMetsäammattilaiset.fi
Info -tili on Metsäammattilaisten verkoston yleinen tili, joka palvelee yleisissä metsäasioihin liittyvissä asioissa. Tilille laitetut viestit ohjautuvat kulloinkin tarkoituksenmukaisimmalle metsäammattilaiselle tai tarvittaessa koko verkostolle tai osalle sitä.
Juri LaurilaVerkostokoordinaattoriMetsäammattilaiset.fi
Laurila toimii yhteyshenkilönä Metsäammattilaisten verkostossa.
Kuvat

Metsäammattilaiset tuntevat Suomen metsät
Suomalaisessa metsäuutisoinnissa metsäammattilaiset ovat naaliin verrattavissa oleva harvinaisuus. Harva suomalainen on heitä uutisissa nähnyt. He ovat metsäasioiden parhaita osaajia ja asiantuntijoita, joiden kattavaa näkemystä kannattaa kuunnella. Metsäammattilaisten verkoston tarkoitus on lisätä ihmisten tietämystä metsiin liittyvissä kysymyksissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Metsäammattilaiset
Vaikuttavuuden tutkiminen luonnon etu30.5.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Millä rajauksella metsien luontoa kannattaa tarkastella? Metsiin liittyvä keskustelu keskittyy usein yksittäisiin hakkuisiin tai suojelupäätöksiin. Yhden metsän kohtalo voi herättää voimakkaita tunteita, ja paikallisesti tarkasteltuna vaikutukset voivatkin olla merkittäviä. Monella tapaa ja eri tavoin eri henkilöille. Mutta mitä tapahtuu, kun metsiin liittyviä päätöksiä tarkastellaan laajemmassa mittakaavassa – maakunnallisesti, valtakunnallisesti tai jopa globaalisti?
Metsäammattilaiset suojelevat luontoa27.5.2026 15:28:44 EEST | Tiedote
Kun suomalaisesta metsätaloudesta keskustellaan julkisuudessa, huomio kohdistuu usein hakkuisiin, suojeluun ja vastakkainasetteluun. Harvemmin kuitenkaan pysähdytään miettimään niitä ihmisiä, jotka tekevät luonnonhoitoa käytännössä joka päivä – metsäammattilaisia. Luonnon suojeleminen on kiinteä osa heidän arkityötä.
YLE:n irvokas julkaisu mustamaalaa kaikki lappilaiset ihmiset25.5.2026 12:14:10 EEST | Tiedote
YLE julkaisi irvokkaan kirjoituksen, joka mustamaalaa kaikki lappilaiset. Pekka Juntti kirjoitti kolumnin 2.5.2026 https://yle.fi/a/74-20227506, joka loi valheellisen ja äärimmäisen leimaavan kuvan Lapissa asuvista ihmisistä. Kirjoituksen luonnehtiminen vihapuheeksi ei olisi väärin. Juntin mukaan Lappiin tulijat ovat ensimmäisiä, jotka eivät halua hävittää luontoa. Kolumni piti sisällään vyörytyksen lappilaisia ihmisiä väheksyviä väitteitä, joilla Juntti loi mielikuvaa luontoa vihaavista lappilaisista. Totuus on toinen.
Hyvää maailman luonnon monimuotoisuuden päivää22.5.2026 06:50:00 EEST | Tiedote
Tänään vietetään maailman luonnon monimuotoisuuden päivää. Metsäammattilaiset ovat tehneet vuosikymmenten ajan sitoutunutta ja tuloksellista työtä voidakseen jättää tuleville sukupolville entistä monimuotoisemmat talousmetsät. Työllä on saatu talousmetsien kaikki monimuotoisuudelle tärkeät rakennepiirteet paranemaan.
”Luonnonsuojeluhistorian suurin vedätys”21.5.2026 11:47:41 EEST | Tiedote
Maa- ja metsätalousministeriö on valmistelemassa muutoksia boreaalisen luonnonmetsän määrittelemiseen, jotta talouskäytössä olevat metsät eivät siirtyisi EU:n ennallistamisasetuksen vuoksi pakkosuojeluun. Greenpeace kuvaili valmistelua ”luonnonsuojeluhistorian suurimmaksi vedätykseksi”. Metsäammattilaiset yhtyvät kuvaukseen, mutta eri syistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme