RABN liputtaa Jolie-aluksen Suomeen: ”Suomen huoltovarmuus lepää kotimaisen tonniston harteilla”

Viime vuonna hankittu Jolie oli RABN:n ensimmäinen ulkomaisen lipun alle rekisteröity alus. Kokeilu osoitti kuitenkin, että operointi suomalaisella toimintamallilla ja kotimaisella miehistöllä on varustamolle toimivampi ratkaisu. Suomen lipun alle rekisteröinnin myötä Jolie operoi jatkossa samoilla periaatteilla kuin varustamon muut alukset.

Liputuksen myötä aluksen kotipaikka, miehistö ja siihen sovellettava lainsäädäntö ja työehdot muuttuvat. RABN:n kaikki alukset ennen Jolieta oli aina liputettu Suomeen, mutta Jolien kohdalla haluttiin saada vertailupohjaa sille, miten operointi muun EU-lipun alla onnistuu.

– Kokeilun jälkeen meille on selvää, että toimintamme on sujuvampaa, kun aluksilla on oma, yhtiön toimintakulttuurin omaksunut miehistö, sanoo RABN:n toimitusjohtaja Antti Partanen.

Toimintakulttuuri tuo tehokkuutta kansainvälisessä kilpailussa

Pitkät työurat ja urapolut yhtiön sisällä ovat tyypillisiä RABN:n aluksille ja luovat pohjan tehokkaalle toimintamallille. Suomen lipun alla toimiminen tukee varustamon työkulttuuria, mutta tuo mukanaan myös haasteita.

– Kansainvälisessä kilpailussa varustamolle on tärkeää säilyttää kilpailukyky ja toiminnan tehokkuus. Suomen lipun asema kansainvälisessä kilpailussa ei ole itsestäänselvyys, ja kilpailu on kovaa, Partanen muistuttaa.

Aiemmin Joliella ei kuitenkaan voitu pitää yllä samanlaista toimintakulttuuria kuin muilla RABN:n aluksilla, mikä heikensi tehokkuutta.

– Mallimme perustuu siihen, että miehistölle annetaan paljon vastuuta ja vapautta eikä kaikkea kontrolloida toimistosta käsin. Suomalainen osaaminen ja merenkulkualan koulutus tukevat osaltaan itsenäistä työskentelyä. Tästä saimme hyvää vertailudataa Jolien ollessa Kyproksen lipulla, jolloin laivaa operoitiin kuten muiden eurooppalaisten kilpailijoiden laivoja operoidaan, Partanen selittää.

Suomalaisen merenkulkualan tulevaisuus on osa huoltovarmuutta

Jolien liputus Suomeen muodosti Suomen lipun alle 10 uutta työpaikkaa, mutta varustamoiden päätöksillä on myös suurempia vaikutuksia kotimaisen merenkulkualan tulevaisuudelle.

– Alallamme on työntekijöiden saatavuusongelma, ja kaikki suomalaiset varustamot haluaisivat lisää osaajia. Kuitenkin vain osalle merenkulkualan opiskelijoista löytyy riittävästi harjoittelupaikkoja kotimaisten varustamojen laivoilta. RABN:lle on tärkeää kantaa sosiaalista vastuuta myös siitä, että Suomeen liputetuille laivoille otetaan harjoittelijoita, Partanen korostaa.

Suomalaisen tonniston merkitys olisi myös mahdollisessa poikkeustilanteessa korvaamaton, sillä Suomen viennistä ja tuonnista noin 96 prosenttia kulkee meriteitse. Jos meriliikenteelle aiheutuisi häiriöitä lähivesillä, kotimaan kuljetukset hoidettaisiin ensisijaisesti suomalaisin aluksin.

– Kun liputuspäätöksiä tehdään varustamojen näkökulmasta, on erittäin tärkeää, että kotimainen merenkulkupolitiikka on pitkäjänteistä ja ennustettavaa. Jos toiminnan jatkuvuus ja huoltovarmuus halutaan varmistaa kaikissa tilanteissa, ei hätiköityihin ratkaisuihin ole varaa, Partanen painottaa.