Suomen ympäristökeskus

Kestävä energiasiirtymä vahvistaa Suomen turvallisuutta ja ilmastotavoitteiden toteutumista

25.5.2026 08:30:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote

Jaa

Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Teknologian tutkimuskeskus tiedottavat: Siirtymä kestävään, sähköistyvään ja fossiilivapaaseen energiajärjestelmään on välttämätön ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja turvallisuusriskien vähentämiseksi. Suomen riippuvuus fossiilisista tuontipolttoaineista heikentää energiaturvallisuutta ja talouskasvun mahdollisuuksia. Vaikka fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttöä on jo onnistuttu vähentämään, tekoja kestävän energiasiirtymän edistämiseksi tarvitaan edelleen.

Adobe Stock

Suomen ympäristökeskuksen (Syke), Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) yhteisessä Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä (REPower-CEST) -projektissa on tuotettu mittava tietopohja ja suomalaiselle yhteiskunnalle suunnattu kestävän energiasiirtymän tiekartta. Projektissa lähes eri alojen 300 asiantuntijaa on tuottanut tutkimustietoa, joka auttaa tunnistamaan energiasiirtymään liittyviä hyötyjä ja haittoja, kuten edistämään oikeudenmukaisuutta ja vähentämään luontokatoa.

Oikeudenmukainen ja kestävä siirtymä

Globaali geopoliittinen tilanne on viime vuosina aiheuttanut häiriöitä fossiilisten polttoaineiden tuotanto- ja kuljetusketjuille sekä saanut aikaan merkittäviä öljyn ja maakaasun hintapiikkejä. Samaan aikaan pahenevat ilmastonmuutos ja luontokato tuovat uusia riskejä myös Suomen energiajärjestelmälle. Näitä riskejä on tärkeää hallita nykyistä paremmin.

Kestävän energiasiirtymän toteuttamisessa on huomioitava paitsi energiajärjestelmän toimivuus, myös monia muita näkökulmia: ilmasto- ja ympäristötavoitteet, kriittisten raaka-aineiden saatavuus, talous- ja työllisyysnäkökulmat sekä energiaturvallisuus ja oikeudenmukaisuus.

”Kaikkien energiasiirtymän kestävyystavoitteiden saavuttaminen samanaikaisesti olisi hyvin haastavaa. Sen vuoksi erilaisia tavoitteita, kuten ilmasto- ja luontovaikutusten minimointi sekä taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset, tulee yhteensovittaa hyväksyttävällä tavalla. Tätä voidaan edistää tietoon perustuvilla poliittisilla päätöksillä”, sanoo kehittämispäällikkö Sampo Soimakallio Sykestä.

Uusia teknologioita ja materiaalitarpeita

Energiasiirtymässä ei ole kyse vain energiajärjestelmästä, vaan se kytkeytyy laajasti yhteiskunnan eri osa-alueille.

”Energiantuotanto muuttuu päästöttömäksi lähivuosina, mutta myös energiaa käyttävien sektoreiden, kuten liikenteen ja teollisuuden, tulisi vähentää päästöjä varsin nopealla aikataululla. Energiajärjestelmän tulee olla joustava, mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittava ja oikeudenmukainen kansalaisille ja yrityksille”, sanoo johtava tutkija Tiina Koljonen VTT:ltä.

Energiasiirtymän yksi keskeinen piirre on siirtyminen polttoaineriippuvuudesta materiaaliriippuvuuteen. Muutoksen tulisi rakentua mineraalisten raaka-aineiden kestävälle tuotannolle ja tehokkaalle kierrättämiselle. Raaka-aineita tarvitaan energiantuotannon ja -varastoinnin teknologioissa sekä sähkönsiirrossa. Niiden tuotanto ja jalostus ovat globaalisti keskittyneitä, mikä tekee tuotantoketjuista haavoittuvia geopoliittisille muutoksille. 

”Raaka-aineiden tuotannon kasvupaineet kohdistuvat jatkossa yhä enemmän myös EU:n alueelle ja Suomeen. Energiasiirtymä tarjoaa yrityksille uusia mahdollisuuksia kotimaisten raaka-ainevarojen hyödyntämiseen ja kiertotalouden edistämiseen. Lisäksi kallioperän ja kaivannaisjätteiden raaka-aineiden tiedonhallinta tukee Suomen kykyä vastata lisääntyvään raaka-aineomavaraisuuden tarpeeseen”, kertoo erikoistutkija Mari Kivinen GTK:sta.

Projektin tulokset edesauttavat Suomea kestävän energiasiirtymän toteuttamisessa.

”Kestävä energiasiirtymä edellyttää onnistunutta kansainvälistä yhteistyötä, koko suomalaisen yhteiskunnan sitoutumista ja osallistamista sekä kestävyysperiaatteiden toteutumista päätöksenteossa läpi yhteiskunnan”, sanoo Soimakallio.

Euroopan unionin rahoittama – NextGenerationEU. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat ainoastaan tämän tekstin laatijoiden näkemyksiä eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai komission kantaa. Euroopan unioni ja komissio eivät ole vastuussa niistä.

Lisätietoja

Nappaa talteen lista asiantuntijoista

Kirjoitatko juttuja energiasiirtymästä? Projektimme laaja-alainen asiantuntijajoukko on käytettävissäsi. 

Kestävän energiasiirtymän tiekartta

  • Kehittämispäällikkö Sampo Soimakallio, Suomen ympäristökeskus. Puh. 029 525 1803, etunimi.sukunimi@syke.fi

Energiasiirtymän raaka-aineet

  • Erikoistutkija Mari Kivinen, Geologian tutkimuskeskus GTK. Puh. 029 503 2414, etunimi.sukunimi@gtk.fi

Keskipitkän ja pitkän aikavälin (Keito) -skenaariot

  • Johtava tutkija Tiina Koljonen, VTT. Puh. 050 3599 549, etunimi.sukunimi@vtt.fi

Energiajärjestelmä ja teknologiat

  • Erikoistutkija Tomi J. Lindroos, VTT. Puh. 040 779 7987, etunimi.sukunimi@vtt.fi

Ympäristövaikutusten arviointi

  • Johtava tutkija Laura Sokka, Suomen ympäristökeskus. Puh. 029 525 1027, etunimi.sukunimi@syke.fi

Talous ja työllisyys

  • Erikoistutkija Santtu Karhinen, Suomen ympäristökeskus. Puh. 029 525 1889, etunimi.sukunimi@syke.fi

Energiaturvallisuus ja oikeudenmukaisuus

  • Tutkimusprofessori Paula Kivimaa, Suomen ympäristökeskus. Puh. 029 525 1283, etunimi.sukunimi@syke.fi

Uusiutuvan energian maankäyttövaikutukset

  • Kehittämispäällikkö Kari-Matti Vuori, Puh. 0295 251 754, etunimi.sukunimi@syke.fi

Projektin viestintä

  • Viestintäasiantuntija Saara Sivonen, Puh. 029 525 1082, etunimi.sukunimi@syke.fi 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072media@syke.fi

Kuvat

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
www.syke.fi

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

En hållbar energiomställning stärker Finlands säkerhet och möjligheter att nå klimatmålen25.5.2026 08:31:00 EEST | Pressmeddelande

Finlands miljöcentral, Geologiska forskningscentralen och Teknologiska forskningscentralen informerar: En övergång till ett hållbart, elektrifierat och fossilfritt energisystem är nödvändig för att minska riskerna och för att nå klimatmålen. Beroendet av importerade fossila bränslen gör Finlands energiförsörjning mer sårbar och försämrar förutsättningarna för ekonomisk tillväxt. Även om användningen av importerade fossila bränslen redan har kunnat minskas behövs det fortfarande åtgärder för att främja en hållbar energiomställning.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye