Kustos: Hankintalain muutos rajoittaa kuntien ja hyvinvointialueiden valinnanvapautta

Nykylainsäädännössä kunnilla ja hyvinvointialueilla on valinnanvapaus järjestää palvelunsa tuottamisen tilanteeseen sopivimmalla ratkaisulla ilman keinotekoisia rakenteellisia rajoituksia.

Kunnat ja hyvinvointialueet käyttävät jo nyt markkinoita silloin, kun markkinoilta löytyy paras ratkaisu. Vastaavasti ne tuottavat palvelunsa itse – tai käyttävät inhouse-yhtiöitä silloin, kun ne ovat kokonaistaloudellisesti, toiminnallisesti tai turvallisuuden näkökulmasta parempi vaihtoehto.

Hallituksen esittämä 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimus poistaisi tämän valinnanvapauden erityisesti pienemmiltä kunnilta ja hyvinvointialueilta ja muilta julkistoimijoilta, kuten yliopistoilta. Käytännössä laki estäisi niitä käyttämästä nykyisiä inhouse-ratkaisuja, vaikka ne olisivat alueelle toimivin, turvallisin tai edullisin vaihtoehto – tai kaikkia edellä lueteltuja.

Markkinat keskittyvät, kustannukset nousevat

Kustos ry pitää täysin ristiriitaisena, että lakimuutosta perustellaan kilpailun ja valinnanvapauden lisäämisellä, vaikka lakimuutos tosiasiassa tavoittelee vaihtoehtojen tietoista vähentämistä. Sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto että Valtiovarainministeriö ovat lakilausunnoissaan arvioineet, ettei lakimuutos todennäköisesti lisää palveluiden siirtymistä markkinoille, vaan ainoastaan keskittää markkinoita suurille toimijoille, vähentäen pk-yritysten osuutta julkispalvelujen tarjonnassa. Markkinoiden keskittyminen myös nostaa kustannuksia.

Valtiovarainministeriö on myös arvioinut, että esitys lisää hallinnollista taakkaa, nostaa kustannuksia ja aiheuttaa merkittäviä ongelmia erityisesti pienille kunnille ja hyvinvointialueille. Myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV on todennut, että omistusrajoitusten vaikutuksista ei ole näyttöä kilpailun merkittävästä lisääntymisestä ja että uudistus voi johtaa pysyvästi korkeampiin kustannuksiin.

Kustos ry:n mukaan julkisessa keskustelussa esillä ollut noin 410 miljoonan euron muutoskustannus antaa lisäksi vakavasti puutteellisen kuvan kokonaisvaikutuksista. Hyvinvointialueet ovat arvioineet omien kustannustensa nousevan jo yksinään satoihin miljooniin euroihin. Lisäksi inhouse-yhtiöiden omistusjärjestelyt, sopimusmuutokset, ICT-siirtymät, kilpailutukset ja palvelurakenteiden uudelleenorganisointi voivat nostaa kokonaiskustannukset miljardiluokkaan.

Tämä on tiedossa: Kyberturva vaarantuu

Valtion kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen on varoittanut toistuvasti, että nykyisten inhouse-rakenteiden hajottaminen voi vakavasti heikentää Suomen kyberturvallisuutta. Monilla inhouse-yhtiöillä on keskeinen rooli kuntien, hyvinvointialueiden ja osin myös valtionhallinnon kriittisten ICT-palveluiden jatkuvuuden turvaamisessa.

Hallituksen esitys siis rajoittaa kuntien ja hyvinvointialueiden valinnanvapautta, kasvattaa kustannuksia ja lisää samalla turvallisuusriskejä. Viisainta olisi haudata tämä lakiehdotus ja uudistaa julkishankintaa, Valtiovarainministeriötä lainaten siten, että uusintatarkastelussa lakimuutos ”ottaa huomioon yleisen edun”, jota lakiehdotus ei tällä hetkellä tee.

EU valmistelee parhaillaan hankintoja ohjaavaa direktiiviä, joka tulee erittäin suurella todennäköisyydellä muuttamaan myös Suomen kansallista hankintalainsäädäntöä. Nykyisestä hankintalakimuutoksesta ehtivät siis toteutumaan vain hallinnolliset muutoskulut ennen kuin laki menee jälleen uusiksi, mikä aiheuttaa uusia muutoskuluja. Vastuullinen päättäjä tunnustaa tämän tosiasian, pidättäytyy keskeneräisen lain voimaansaattamisesta ja huomioi tulevat EU-lainsäädännön muutokset hankintalaissa.