Työttömyys kasvanut koko maan tahdissa, työttömyysasteet pysyneet korkeina

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella oli huhtikuun lopussa 31 632 työtöntä työnhakijaa. Maakunnittain työttömänä oli Etelä-Karjalassa 7 625 henkilöä, Kymenlaaksossa 9 998 ja Päijät-Hämeessä 14 009 henkilöä. Työttömistä työnhakijoista oli kokoaikaisesti lomautettuna Etelä-Karjalassa 648, Kymenlaaksossa 662 ja Päijät-Hämeen maakunnassa 845 henkilöä. Työttömyysaste Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueella oli 14,4 %. Etelä-Karjalassa työttömyysaste oli 13,7 %, Kymenlaaksossa 14,1 % ja Päijät-Hämeessä 15,0 %. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueella huhtikuun aikana 1 776 kappaletta, se on 529 uutta avointa työpaikkaa vähemmän kuin vuosi sitten.

Etelä-Karjala

Etelä-Karjalassa oli huhtikuun 2026 lopussa 7625 työtöntä. Työttömien määrä kasvoi kuusi prosenttia verrattuna vuodentakaiseen (+410 hlöä). Kasvu oli yhtä suurta kuin valtakunnallisesti. Lomautettuna Etelä-Karjalassa oli 648 henkilöä, mikä on enemmän kuin vuosi sitten (+71 hlö, +12 %). Maaliskuuhun verrattuna lomautukset vähenivät. Maakunnan työttömyysaste oli 13,7 % eli 1,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin valtakunnallisesti.

Etelä-Karjalan kunnista työttömyys laski vuodentakaisesta Lemillä ja Savitaipaleella. Taipalsaaren, Lemin, Luumäen, Ruokolahden ja Savitaipaleen työttömyysasteet olivat alle maan keskiarvon. Maakunnan kunnista korkein työttömyysaste oli Imatralla (17,4 %). Lappeenrannan seudulla oli huhtikuussa 5154 työtöntä, Imatran seudulla 2471. Työttömyys kasvoi vuodentakaisesta Imatran seudulla enemmän kuin Lappeenrannan seudulla.

Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys kasvoi Etelä-Karjalassa enemmän kuin työttömyys keskimäärin. Nuoria oli huhtikuussa työttömänä 1008, ja kasvua vuodentakaisesta oli 19 %. Alle 20-vuotiailla työttömyys nousi vuodentakaisesta 32 %. Yli 50-vuotiaiden työttömyys kasvoi vuodentakaisesta kaksi prosenttia. Heitä oli Etelä-Karjalassa työttömänä 2973.

Vähintään vuoden työttömänä olleita oli Etelä-Karjalassa huhtikuussa 2207. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta 5 %, mikä on Suomen maakunnista matalin nousuprosentti. Ulkomaalaisten työttömien määrä oli laskenut vuodentakaisesta (-3 %). Etelä-Karjalassa oli huhtikuussa 956 ulkomaalaista työtöntä. Se on 13 % kaikista maakunnan työttömistä.

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Etelä-Karjalassa huhtikuun aikana 337. Se on 31 % vähemmän kuin vuosi sitten. Työpaikkailmoittelu väheni etenkin Imatran seudulla. Eniten uusia paikkoja ilmoitettiin myyjille, lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajille, erityisopettajille, koneenasettajille ja koneistajille sekä maansiirtokoneiden kuljettajille. 

Kymenlaakso

Kymenlaaksossa oli huhtikuun 2026 lopussa 9998 työtöntä. Työttömien määrä kasvoi kuusi prosenttia (+531 hlöä) verrattuna vuodentakaiseen. Kasvu oli yhtä suurta kuin valtakunnallisesti. Lomautettuna Kymenlaaksossa oli 662 henkilöä, mikä on 22 % vähemmän kuin vuosi sitten. Lomautukset vähenivät myös maaliskuuhun verrattuna. Maakunnan työttömyysaste oli 14,1 % eli kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin valtakunnallisesti.

Työttömyys kasvoi vuodentakaisesta jokaisessa kymenlaaksolaisessa kunnassa. Maakunnan kunnista korkein työttömyysaste oli Kotkassa (15,9 %) ja matalin Pyhtäällä (10,7 %). Kouvolassa oli huhtikuussa 4758 työtöntä, Kotka-Haminan seudulla 5240. Työttömien määrä nousi Kotka-Haminan seudulla viisi prosenttia ja Kouvolassa kuusi prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Nuorisotyöttömyys kasvoi Kymenlaaksossa enemmän kuin työttömyys keskimäärin. Nuoria alle 25-vuotiaita oli huhtikuussa työttömänä 1239, ja kasvua vuodentakaisesta oli 18 %. Yli 50-vuotiaiden työttömyys nousi vuodentakaisesta 4 %. Heitä oli Kymenlaaksossa työttömänä 4060.

Vähintään vuoden työttömänä olleita oli Kymenlaaksossa huhtikuussa 4082. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta 27 %. Nousuprosentti oli Suomen maakunnista korkein. Ulkomaalaisten työttömien määrä oli noussut vuodentakaisesta 9 %. Kymenlaaksossa oli huhtikuussa 1188 ulkomaalaista työtöntä. Se on 12 % kaikista maakunnan työttömistä.

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Kymenlaaksossa huhtikuun aikana 738. Se on 5 % vähemmän kuin vuosi sitten. Kouvolassa työpaikkailmoittelu lisääntyi vuodentakaisesta, Kotka-Haminan seudulla väheni. Eniten uusia paikkoja ilmoitettiin rakennusalan avustaville työntekijöille, maa- ja vesirakentamisen avustaville työntekijöille, rakennuspuhdistajille ja nuohoojille, lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajille sekä peruskoulun alaluokkien opettajille.

Päijät-Häme

Päijät-Hämeessä oli huhtikuun lopussa 14 009 työtöntä työnhakijaa, mikä on 926 henkilöä enemmän (+7 %) kuin vuotta aikaisemmin, mutta 506 henkilöä vähemmän kuin edelliskuussa. Päijät-Hämeen kunnista työttömyys kasvoi vuodentakaisesta suhteellisesti eniten Lahdessa (+12 %) ja Asikkalassa (+10 %), laskua oli eniten Sysmässä (-30 %) ja Hartolassa (-19 %).

Kokoaikaisesti lomautettujen määrä väheni Päijät-Hämeen kunnissa 226 henkilöllä edellisvuodesta. Eniten lomautuksia oli huhtikuussa Lahdessa (497 hlöä) ja Heinolassa (87 hlöä).

Päijät-Hämeen maakunnassa oli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä 6 378, mikä on 1 308 henkilöä (+26 %) enemmän kuin vuosi sitten ja 25 henkilöä vähemmän kuin edelliskuussa. Heistä 3 367 henkilöä on ollut yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä. Yli viisi vuotta työttömänä olleita oli 910, mikä on 14 % prosenttia kaikista pitkäaikaistyöttömistä.

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Päijät-Hämeessä 15,0 prosenttia. Se on koko maan maakunnista korkein. Maakunnan suurimmat työttömyysasteet olivat Lahdessa (17,1 %) ja Heinolassa (15,8 %).

Avoimia työpaikkoja oli huhtikuun lopussa yhteensä 559, mikä on 383 työpaikkaa vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin huhtikuun aikana kuntien työllisyyspalveluihin 701 kappaletta. Lahden työllisyysalueella oli avoimeksi ilmoitettu 541 ja Päijät-Hämeen työllisyysalueella 160 uutta avointa työpaikkaa. Uusia työpaikkoja oli eniten tarjolla palvelu- ja myyntityöntekijöiden (186 paikkaa), erityisasiantuntijoiden (132 paikkaa) sekä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden (126 paikkaa) ammattiryhmissä.

Työpaikkoja on ilmoitettu avoimiksi myös muilla kanavilla kuin työmarkkinatorilla. Kaikkia työpaikkoja ei ilmoiteta julkiseen hakuun eli työnhakijan oma aktiivisuus hakea itselle sopivia työpaikkoja edistää työllistymistä parhaiten.

Tiedot ilmenevät KEHA-keskuksen työnvälitystilastosta.

Tarkempaa tietoa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueen työllisyyskehityksestä löydät maakuntien työllisyyskatsauksista sekä yhteenvetotaulukoista.

Toukokuun työllisyyskatsaus julkaistaan 24.6.2026.