Turvallinen rengastyö ei synny sattumalta

Tekisitkö sinä työtäsi, kun toiset kaahaavat läheltä yli kahdeksaakymppiä ohitse? 

Moni vastaisi että, ei. Liikkuvan rengaspalvelun työntekijöille tilanne on kuitenkin arkea.

”Liikenteessä moni autoilija ei edes hidasta vauhtia, vaikka näkee pientareella tehtävän korjaus- tai huoltotyötä. Siksi ainoa keino parantaa työturvallisuutta on kouluttaa asentajille turvallisia työtapoja”, Autonrengasliiton toimitusjohtaja Nina Sillantaka sanoo.

Vielä 2000-luvun alussa rengastöissä sattui kuolemaan johtanut työtapaturma suunnilleen kerran vuodessa. Syynä oli useimmiten raskaan liikenteen renkaan räjähtäminen paineistustyön yhteydessä. Nykyisin asentajaa suojaavan paineistushäkin käyttö on vakiintunut turvalliseksi työtavaksi aina, kun rengas vain mahtuu häkkiin. 

”Hallissa tehtävän rengastyön turvallisuus on kehittynyt hyvin. Nyt töitä on tehtävä yhä enemmän liikkuvassa rengastyön turvallisuudessa, eikä keikalle enää mielellään lähdetä ilman asentajan turvaksi otettavaa törmäysautoa”, Sillantaka sanoo.

Turvallisuus työssä vaatii yhteispeliä

Työturvallisuutta rengasalalla on rakennettu Suomessa järjestelmällisesti jo kahden vuosikymmenen ajan. Vuonna 2006 käynnistettiin rengasalan oma työturvallisuuskoulutus. Tänä vuonna 20 vuotta täyttävä Rengastyöturvallisuuskortti oli Suomen ensimmäinen toimialakohtainen työturvallisuuskortti. 

Taustalla oli aikanaan poikkeuksellinen yhteistyö: työnantajia edustava Autonrengasliitto, työntekijöitä edustava Teollisuusliitto ja Työturvallisuuskeskus alkoivat kehittää alan turvallisuutta yhdessä. Sittemmin vastaava yhteiskouluttaminen on levinnyt muillekin aloille.

”Turvallisuus on yhteispeliä. Niin työnantajilla kuin työntekijöilläkin on rengasalalla vahva yhteinen intressi kehittää yhteisiä työpaikkoja entistä turvallisemmiksi”, Autonrengasliiton puheenjohtaja Teemu Tuuri sanoo. 

Viimeisin kuolemaan johtanut onnettomuus rengasalalla on 15 vuoden takaa. Tien päällä kuolemaan johtaneita yliajoja on kuitenkin tapahtunut samankaltaista työtä tekeville hinausautojen kuljettajille. Rengasalalla työpäivän tärkein tavoite on yksinkertainen.

”Jokaisen on päästävä terveenä töihin, terveenä kotiin ja lopulta terveenä eläkkeelle”, Tuuri sanoo.

Ergonomia ja mielenterveys vahvistavat turvallisuutta

Ammattilaisen käsissä rengas vaihtuu ripeästi, mutta helppouden takana piilevät vaarat. Henkilöautojen rengaskoot ovat kasvaneet, ja yleistyvien sähköautojen renkaat vanteineen voivat painaa 25–30 kiloa. 

”Sesonkiaikoina asentaja voi tehdä satoja nostoja ja kiertoja päivässä. Se nostaa työtilojen suunnittelun, hallilogistiikan ja ergonomian entistä tärkeämmäksi osaksi työturvallisuutta”, Tuuri sanoo.

Työntekijälle turvallisuus on tärkeää terveyden ja hyvinvoinnin vuoksi. Inhimillisen hinnan ohessa loukkaantumisilla on myös rahallinen hintansa. Sairauspoissaolopäivän hinnaksi Suomessa voi laskea keskimäärin noin 370–420 euroa. 

”Rengasalalla kustannus voi sesonkiaikana nousta tätä suuremmaksi, sillä yhdenkin osaavan asentajan poissaolo näkyy nopeasti työn läpimenossa, ylitöissä ja asiakasaikojen järjestelyssä”, Tuuri sanoo.

Työturvallisuus ei kuitenkaan tarkoita enää vain tapaturmien ehkäisyä. Koulutuksissa käsitellään myös mielen hyvinvointia. Miesvaltaisella alalla on tärkeää rakentaa työpaikkoja, joissa kuormituksesta ja mielenterveyden haasteista opitaan puhumaan avoimesti ja ajoissa.

”Turvallisuus on sitä, että ehkäisemme ennalta sen, mikä on mahdollista. Kun vaivaa tai huolta on, puhumme asioista avoimesti, yhdessä ja niiden oikeilla nimillä”, Sillantaka sanoo.

Rengasalan työturvallisuutta 20 vuotta 

• Teollisuusliiton ja Työturvallisuuskeskuksen kanssa yhdessä toteutettava Rengastyöturvallisuuskortti on Suomen ensimmäinen toimialakohtainen Työturvallisuuskortti. 
• Ensimmäinen korttikoulutus järjestettiin Porissa vuonna 2006. Sen jälkeen 20 vuoden aikana koulutuksen on saanut noin 3000 henkeä. 
• Hyväksytysti suoritetusta koulutuksesta myönnetään henkilökohtainen Rengasturvallisuuskortti sekä valtakunnallinen Työturvallisuuskortti, jotka ovat voimassa viisi vuotta. 
• Koulutuksen tavoitteena on parantaa rengastyön työturvallisuutta ja lisätä tietoisuutta alan riskeistä ja vastuista. Koulutuksessa käsitellään muun muassa renkaiden käsittelyyn, vannetöihin, paineistukseen sekä liikkuvaan rengastyöhön liittyviä turvallisia työtapoja. 
• Suurin osa koulutettavista on rengasalan asentajia. Heidän lisäkseen koulutuksissa käy esimerkiksi automerkkien huollon henkilöstöä sekä ammattioppilaitosten opettajia, jotka puolestaan jakavat tietoa edelleen oppilailleen.