Tutkinto ei ole tuote – Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kannanotto

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on tänään jättänyt hallituksen esitystä vastustavan lausunnon.

Valmisteilla on lakiesitys, joka mahdollistaa korkeakoulututkinnon suorittamisen avoimesta korkeakoulusta. Käytännössä tämä tarkoittaa maksullisen koulutusväylän luomista Suomeen. Hanketta edistetään vauhdista sokeina, vaikka korkeakoulut ja hankkeen oma ohjausryhmä suhtautuvat esitykseen kriittisesti ja pitävät sitä toteuttamiskelvottomana.  

Esitykseen sisältyy useita vaikeita ja ratkaisemattomia kysymyksiä. Ongelmia liittyy muun muassa näihin teemoihin: opiskeluoikeuden määrittely, SORA-lainsäädännön soveltaminen, opiskelijapalveluiden järjestäminen, opiskelijoiden hallintoedustus, oikeusturva, korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto ja ensikertalaisuuskiintiöt. Eikä tässä vielä kaikki. Voit lukea esityksen ongelmallisuuksista lisää HYYn lausunnosta. 

Toteutuessaan hanke vaarantaa koulutusjärjestelmämme yhdenvertaisuuden ja monimutkaistaa koulutusjärjestelmää entisestään. Kyseessä on perustavanlaatuinen muutos suomalaisessa korkeakoulutusjärjestelmässä, jota ei pitäisi edistää ilman laajaa yhteiskunnallista keskustelua tai asianmukaisia vaikutusarviointeja. 

“Kaunistelematta, hallituksen esitys on paska. Esityksen perusajatus on tuoda maksullinen tutkintokoulutus Suomeen. Lisäksi tulisi joukko täysin uusia ongelmia ratkaistavaksi nykyjärjestelmään, joka ei kaipaa niitä lisää,” HYYn hallituksen puheenjohtaja Emil Aarnio kritisoi. 

“Esityksen valmistelun aikana on tuotu selkeästi esiin ratkaisuehdotuksia nykyjärjestelmän ongelmien ratkaisuun, mutta hallitus jääräpäisesti uhraa hyvät ratkaisut huonon idean alttarille.” 

Jo hallituksen esityksessä itsessään todetaan, että esitystä voidaan pitää perustuslain yhdenvertaisuusvaatimuksen vastaisena, sillä siitä hyötyisivät todennäköisimmin vain hyvin toimeentulevat ja varakkaat. On käsittämätöntä, että näin suurta uudistusta ajetaan asianmukaisesta kritiikistä huolimatta sokeasti eteenpäin. Koulutuksen maksuttomuus ei pääty kertarysäyksellä, vaan se murenee pala palalta.  

Vaikka esityksessä todetaankin, että maksullisten tutkintojen käyttöönoton ohella on tärkeää säilyttää julkista rahoitusta, on Suomessakin historiaa erilaisten maksujen käyttöönoton tai maksujen korottamisen johtaneen joko heti tai viiveellä korkeakoulujen julkisen rahoituksen vähenemiseen. Näin kävi esimerkiksi EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien kansainvälisten opiskelijoiden lukuvuosimaksujen käyttöönoton ja avoimen korkeakoulujen opinnoista perittävien maksujen korottamisen jälkeen. Sama toistuu myös kansainvälisesti. 

Jos esityksen aitona tavoitteena on nostaa koulutusastetta, selkeyttää avointa väylää ja luoda joustavia tapoja päivittää osaamista jo valmistuneille ja työelämässä toimiville, se on mahdollista tehdä ilman näin mittavaa koko koulutusjärjestelmää perustavanlaatuisesti muuttavaa lakiuudistusta. Jos esityksen tavoitteena taasen on lisätä epätasa-arvoa ja vetää matto koulutusjärjestelmän alta, hallitus varmasti saavuttaa tavoitteensa. 

Lisätietoja 

Emil Aarnio 

HYYn hallituksen puheenjohtaja 

emil.aarnio@hyy.fi 

050 475 1280