Ilmanlaatu Uudellamaalla pääosin hyvä vuonna 2025 – katupölyn ja liikenteen päästöt laskussa

Uudellamaalla seurattiin liikenteen ja puunpolton ilmanlaatuvaikutuksia

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY seuraa ilmanlaatua pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla. Viime vuonna HSY mittasi Uudellamaalla liikenteen pakokaasujen, katupölyn ja puunpolton vaikutuksia.

”Uudenmaan ilmanlaatu oli viime vuonna enimmäkseen hyvä tai tyydyttävä", kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Outi Väkevä. 

Katupölyä oli ilmassa aiempia vuosia vähemmän

Kevään 2025 katupölykausi oli Uudellamaalla maltillinen. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylityksiä eli niin sanottuja pölyisiä päiviä oli Lohjalla kaksi ja Porvoossa neljä. 

”Porvoossa on aiempina mittausvuosina ollut 7–23 pölyistä päivää eli selkeästi enemmän kuin vuonna 2025, lukuun ottamatta vuotta 2020. Lohjan mittausasema on kauempana liikenteestä, ja pölyisiä päiviä on siellä yleensäkin vähän. Niiden määrä on viime vuosina vaihdellut nollasta kolmeen”, Väkevä kertoo. 

Pitkällä aikavälillä katupölypitoisuudet ovat laskeneet sekä Uudellamaalla että pääkaupunkiseudulla. 

”Sääolot vaikuttavat suuresti katupölyn pitoisuuksiin. Myös katupölyn torjuntaan on todennäköisesti panostettu enemmän, mikä on alentanut pitoisuuksia”, Väkevä kertoo.

Porvoossa mitattiin ensimmäistä kertaa myös pienhiukkasia

Terveydelle erityisen haitallisia ovat pienhiukkaset. Niiden pitoisuuksiin vaikuttaa eniten kaukokulkeuma, jonka määrä ja voimakkuus vaihtelevat eri vuosina. Porvoossa pienhiukkasia mitattiin viime vuonna ensimmäistä kertaa.

Pienhiukkasten vuosipitoisuus Lohjalla oli hieman edellisvuotta korkeampi ja WHO:n vuosiohjearvon tasolla. Porvoossa pitoisuus oli hieman Lohjaa korkeampi ja ylitti WHO:n vuosiohjearvon. Pitkällä aikavälillä pienhiukkasten pitoisuudet ovat kuitenkin laskeneet sekä Lohjalla että pääkaupunkiseudulla.

Liikenteen pakokaasupäästöjen väheneminen on parantanut ilmanlaatua

Hengitysilmassa oleva typpidioksidi on pääosin peräisin liikenteen pakokaasuista. Typpidioksidin pitoisuudet Lohjalla ja Porvoossa eivät ylittäneet raja-arvoja, kansallisia ohjearvoja eikä WHO:n ohjearvoja. Pitoisuudet olivat aiempia mittausvuosia matalammat. 

”Pitkällä aikavälillä pakokaasujen pitoisuudet ovat pienentyneet erityisesti vilkasliikenteisillä alueilla. Tämä johtuu liikenteen päästöjen vähenemisestä, kun ajoneuvoteknologia on kehittynyt ja autokanta on uusiutunut ja sähköistynyt”, Väkevä sanoo.

Kyrölän pientaloalueella puunpoltto nosti PAH-pitoisuuksia lämmityskaudella

Puunpolton päästöt voivat paikallisesti merkittävästi heikentää pientaloalueiden ilmanlaatua. Järvenpäässä seurattiin vuonna 2025 puunpolton vaikutuksia ilmanlaatuun Kyrölän pientaloalueella. Ilmasta mitattiin PAH-yhdisteitä ja hiukkasten keuhkodeposoituvaa pinta-alaa (LDSA). Bentso(a)pyreeni on syöpävaarallinen polysyklisiin aromaattisiin hiilivetyihin (PAH) kuuluva orgaaninen yhdiste, joka on pääosin peräisin puunpoltosta. 

”Kyrölässä bentso(a)pyreenin vuosipitoisuus oli selvästi alle EU:n tavoitearvon ja matala verrattuna Uudellamaalla aiemmin mitattuihin pitoisuuksiin. Kuukausipitoisuudet olivat korkeimmat lämmityskaudella ja matalimmat kesällä”, Väkevä toteaa.

Kyrölässä LDSA-vuosikeskiarvo oli suunnilleen samaa tasoa kuin aiempina vuosina muualla Uudellamaalla mitatut pitoisuudet. Puunpoltto nosti LDSA-pitoisuuksia jonkin verran etenkin viikonloppuiltoina, jolloin takkoja ja saunoja käytetään yleisesti. 

Uudenmaan ilmanlaadun seuranta on pitkäjänteistä yhteistyötä

”Uudellamaalla pääkaupunkiseudun ulkopuolista ilmanlaatua seurataan kuntien ja teollisuuden yhdessä rahoittamana yhteistarkkailuna. Seurantaa on tehty vuodesta 2004 alkaen viisivuotisten seurantaohjelmien mukaisesti”, ylitarkastaja Vesa Suominen Lupa- ja valvontavirastosta kertoo.

Uudenmaan ilmanlaadun seurantaa koordinoi Lupa- ja valvontaviraston vetämä ryhmä, jossa on mukana alueen kuntien edustajia. HSY hoitaa käytännössä ilmanlaadun seurannan sopimuksen mukaisesti. Uudenmaan ilmanlaadun mittaustulokset ovat nähtävillä verkkosivuilla: hsy.fi/uusimaailmanlaatu.

HSY mittasi ilmanlaatua viime vuonna liikenneympäristössä Porvoossa ja kaupunkitausta-asemalla Lohjalla. Mittausasemilla seurattiin typenoksidien ja hiukkasten pitoisuuksia. Typpidioksidin pitoisuuksia kartoitettiin lisäksi suuntaa antavasti Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Kirkkonummella, Lohjalla, Nurmijärvellä, Porvoossa, Tuusulassa ja Vihdissä.

Tietoa ilmansaasteista

• Hengitysilmassa olevat typen oksidit ovat peräisin liikenteen, erityisesti dieselautojen ja raskaan liikenteen, päästöistä. Typen oksideista eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
  
  
• Hengitettävät hiukkaset ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä, joka voi aiheuttaa haittaa terveydelle. Katupölyn pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia.
  
  
• Pienhiukkasia syntyy pääasiassa liikenteen pakokaasuista, katupölystä ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka. Herkimpiä ilmansaasteiden terveyshaitoille ovat pienet lapset ja ikääntyvät sekä hengitys- ja sydänsairaat.
  
  
• Bentso(a)pyreeni kuuluu PAH-yhdisteisiin, joita syntyy epätäydellisessä palamisessa. Kohonneita bentso(a)pyreenin pitoisuuksia esiintyy erityisesti asuinalueilla, joilla on paljon talokohtaista puulämmitystä. Liikenteen päästöjen vaikutus PAH-pitoisuuksiin on vähäinen. Bentso(a)pyreeni ja monet muut PAH-yhdisteet lisäävät syöpäriskiä.
  
  
• Hiukkasten keuhkodeposoituva pinta-ala (LDSA) kuvaa hiukkasten pinta-alaa, joka kulkeutuu hengityselinten syvimpiin osiin keuhkorakkuloihin saakka. Tärkeimmät päästölähteet pääkaupunkiseudulla ovat ajoneuvot ja työkoneet, puunpoltto tulisijoissa sekä laiva- ja lentoliikenne. LDSA-pitoisuutta nostaa myös Suomen rajojen ulkopuolelta kaukokulkeutuvat ilmansaasteet.
  
  
• Raja-arvot määrittelevät suurimmat hyväksyttävät terveysperusteiset ilmansaasteiden pitoisuudet. Jos raja-arvo ylittyy, kunnan on laadittava ja pantava toimeen ilmansuojelusuunnitelmia raja-arvon alittamiseksi.
  
  
• Maailman terveysjärjestö WHO:n ohjearvot ovat suosituksia ilmansaasteiden pitoisuuksille, jotka ohjaavat ympäristöviranomaisten kaupunkisuunnittelua ja päätöksentekoa.  
   

Lisätietoa:

• Uudenmaan ilmanlaatu vuonna 2025 -raportti
• Ajankohtainen ilmanlaatu Uudellamaalla: hsy.fi/uusimaailmanlaatu
• Uudenmaan ilmanlaadun seurantaohjelma vuosille 2024−2028 (pdf)