Suomessa on otettu uudet avohoidon lääkkeet käyttöön lähes poikkeuksetta, jos niistä on lisähyötyä aiempiin hoitoihin verrattuna
16.6.2026 06:00:00 EEST | Kela/FPA | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi).
Suomessa on otettu viimeisen noin kymmenen vuoden aikana käyttöön yli 200 uutta lääkeainetta, mikä on merkittävä osa Euroopassa myyntiluvan saaneista. Käyttöönotto on kuitenkin hidastunut viime vuosina. Syöpälääkkeitä otetaan käyttöön muita lääkkeitä useammin ja harvinaislääkkeitä harvemmin. Vain puolet kaikista uusista lääkkeistä tuo lisähyötyä aiempiin hoitoihin nähden.

Euroopassa 330 avohoidon tai sairaalahoidon lääkettä sai myyntiluvan uutena vaikuttavana aineena vuosina 2015–2024. Näistä lääkkeistä 204 eli 62 % otettiin Suomessa käyttöön vuoden 2025 loppuun mennessä.
Tulokset ilmenevät Kelan ja Fimean tuoreesta raportista, jossa selvitettiin uusien lääkkeiden käyttöönottoa Suomessa kokonaisuutena, avohoidossa ja sairaalahoidossa, tietyissä lääkeryhmissä sekä sen mukaan, tuottaako uusi lääke hoidollista lisäarvoa potilaalle jo olemassa oleviin hoitoihin verrattuna.
Avohoidossa lääkkeet otettiin yleensä käyttöön alle puolessatoista vuodessa siitä, kun ne saivat myyntiluvan. Sairaalalääkkeet otettiin yleensä käyttöön alle vuodessa myyntiluvan saamisesta, mutta alle vuodessa käyttöön otettujen osuus pieneni tarkastelujakson aikana.
– Valtaosa uusista lääkkeistä otetaan käyttöön Suomessa kohtuullisessa ajassa, mutta tietyissä lääkeryhmissä on haasteita, sanoo Kelan erikoistutkija Terhi Kurko.
Syöpälääkkeistä otetaan käyttöön muita suurempi osa, harvinaislääkkeistä pienempi
Valtaosa uusista lääkkeistä oli syöpälääkkeitä ja immuunivasteen muuntajia tai harvinaislääkkeitä. Noin kaksi kolmesta uudesta syöpälääkkeestä oli avohoidon lääkkeitä.
Avohoidon syöpälääkkeistä otettiin käyttöön suurempi osa kuin avohoidon lääkkeistä keskimäärin, mutta sairaalahoidon syöpälääkkeistä hieman pienempi osa kuin sairaalalääkkeistä keskimäärin. Uusista harvinaislääkkeistä otettiin käyttöön avohoidossa puolet ja sairaalahoidossa vain reilu kolmasosa. Lähes kaikki ei käyttöön otetut lääkkeet, joilla arvioitiin olevan vähintään kohtalainen hoidollinen lisäarvo, oli harvinaislääkkeitä. Harvinaislääkkeiden käyttöönotto oli myös hitaampaa kuin muiden lääkkeiden.
– Osalle käyttöön ottamatta jääneistä harvinaislääkkeistä ei ole selvää aiempaa hoitovaihtoehtoa, mikä on huolestuttavaa näistä harvinaissairauksista kärsivien potilaiden kannalta, sanoo Kelan tutkija Onni Kärkkäjärvi.
Vain puolet uusista lääkkeistä parantaa hoitoa aiempiin vaihtoehtoihin verrattuna
Lähes puolet uusista lääkkeistä ei tuottanut arvion mukaan lainkaan hoidollista lisäarvoa. Viidennes eli 58 arvioiduista lääkkeistä tuotti vähintään kohtalaista hoidollista lisäarvoa. Näistä 30 oli avohoidossa ja 28 sairaalahoidossa käytettäviä.
Vain yksi vuosina 2015–2024 Euroopassa myyntiluvan saaneista uusista lääkkeistä arvioitiin suurta hoidollista lisäarvoa tuottavaksi. Se on otettu Suomessa käyttöön avohoidossa.
– Uusi lääke ei automaattisesti tarkoita parempaa hoitoa. Potilaiden hoitoa aiempiin vaihtoehtoihin nähden selvästi parantavia lääkkeitä tulee valitettavasti markkinoille melko rajallinen määrä, sanoo Kärkkäjärvi.
Arvio uusien lääkkeiden hoidollisesta lisäarvosta perustuu Ranskan kansallisen terveysviranomaisen HASin julkisiin arvioihin. Suomessa ja suurimmassa osassa Euroopan muista maista arviot hoidollisesta lisäarvosta eivät ole julkisia.
Hoidollinen lisäarvo tarkoittaa sitä, tuoko lääke potilaille aiempia hoitoja keskimäärin enemmän terveyshyötyä, esimerkiksi elinvuosia tai elämänlaatua. HASin arvioita oli saatavilla 82 prosentille tarkastelluista lääkkeistä. Hoidollinen lisäarvo ei ota kantaa lääkkeen soveltuvuuteen tai merkitykseen yksittäisen potilaan hoidossa.
Potilaiden hoitoa parantavat lääkkeet otetaan lähes aina käyttöön
Suomessa käyttöönotettujen lääkkeiden joukossa korostuvat ne, joilla on hoidollista lisäarvoa. Vähintään kohtalaisen lisäarvon lääkkeistä oli otettu käyttöön avohoidossa 70 % ja sairaalahoidossa 64 %. Niistä uusista vähintään kohtalaista hoidollista lisäarvoa tuottavista avohoidon lääkkeistä, joille lääkeyhtiö haki korvattavuutta eikä vetänyt hakemustaan pois, vain kaksi jäi ottamatta käyttöön vuoden 2025 loppuun mennessä.
– Lähes kaikki uudet, potilaille vähintään kohtuullista lisähyötyä tuovat lääkkeet otetaan avohoidossa käyttöön, jos lääkeyritys hakee niille korvattavuutta, sanoo Terhi Kurko.
Sairaalalääkkeiden käyttöönotto puolestaan ei ole hakemusperusteinen eikä tässä tarkastelussa voitu selvittää syitä käyttöönottamatta jättämiselle.
– Vuosina 2023–2024 myyntiluvan saaneita sairaalalääkkeitä on toistaiseksi otettu käyttöön melko vähän, mikä korostaa tarvetta seurata käyttöönoton kehitystä ja tarkastella siihen vaikuttavia tekijöitä tarkemmin, sanoo Fimean johtava asiantuntija Piia Rannanheimo.
Hoidollista lisäarvoa tulisi painottaa nykyistä enemmän
Riittävän kattava lääkevalikoima mahdollistaa potilaille sopivien hoitovaihtoehtojen löytämisen ja auttaa silloin, kun jonkun lääkkeen kohdalla on saatavuusongelmia.
Tutkijoiden mukaan hoidollista lisäarvoa tulisi kuitenkin painottaa nykyistä enemmän, kun pohditaan uusien lääkkeiden merkitystä potilaille ja terveydenhuollolle.
– Hoidollisen lisäarvon lisäksi monet muut seikat, esimerkiksi kustannusvaikuttavuus, sairauden vakavuus tai hoidollinen tarve, vaikuttavat lääkkeiden käyttöönottopäätöksiin. Silti jatkossa olisi tärkeää selvittää, miksi niin suuri osa uusista lääkkeistä ei tuo merkittävää lisähyötyä aiempiin hoitoihin verrattuna, Kurko sanoo.
Lisätiedot
Alkuperäinen julkaisu: Kärkkäjärvi O, Kurko T, Saastamoinen L, Rannanheimo P, Koskinen H. Kuinka nopeasti ja kattavasti uudet lääkehoidot tulevat Suomessa käyttöön? Selvitys vuosina 2015–2024 EMAn myyntiluvan saaneista lääkkeistä. Raportteja 15, Kela, Helsinki 2026. URN:ISBN:978-952-284-243-5
Tutkijat ovat tarkastelleet aihetta myös Kelan tutkimusblogissa.
Yhteyshenkilöt
Terhi KurkoerikoistutkijaKela
Puh:020 634 0726terhi.kurko@kela.fiPiia Rannanheimojohtava asiantuntija
Puh:029 522 3517piia.rannanheimo@fimea.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Kelan johtajaksi on valittu Kirsi Varhila17.6.2026 16:45:09 EEST | Tiedote
VTM Kirsi Varhila on valittu Kelan johtajan virkaan. Varhila aloittaa tehtävässään elokuussa. Johtajan toimialaan kuuluvat asiakkaan lähipalvelut, valtakunnalliset asiakkuuspalvelut ja tietopalvelut.
FPA har fakturerat kommunerna delvis felaktigt för utgifter för arbetslöshetsförmåner – faktureringen korrigeras retroaktivt17.6.2026 12:48:11 EEST | Pressmeddelande
Då arbetslöshetsförmånerna fakturerats av kommunerna har ett fel uppdagats i samband med faktureringen av arbetslöshetsförmåner till invandrare. På grund av felet har kommunerna fakturerats också för sådant arbetsmarknadsstöd och allmänt stöd som hör till statens finansieringsansvar. Problemet påverkar inte FPA:s personkunder.
Kela on laskuttanut kunnilta työttömyysturvamenoja osin virheellisesti – laskutus korjataan takautuvasti17.6.2026 12:48:11 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Työttömyystukien kuntalaskutuksessa on havaittu maahanmuuttajien työttömyystukien laskutukseen liittyvä virhe. Virheen vuoksi kunnilta on laskutettu myös sellaisia työmarkkinatuen ja yleistuen menoja, jotka kuuluisivat valtion rahoitusvastuulle. Ongelma ei vaikuta Kelan henkilöasiakkaisiin.
Det nya beställningssystemet för tolktjänsten för personer med funktionsnedsättning väcker intresse men också osäkerhet17.6.2026 10:05:12 EEST | Pressmeddelande
FPA har med hjälp av en kundenkät utrett hurdana förväntningar tolktjänstkunderna har på det kommande systemet för beställning av tolkning. Enligt enkäten väcker systemet intresse, men en del av kunderna behöver ännu information och stöd innan systemet tas i bruk.
Vammaisten tulkkauspalvelun uusi tilausjärjestelmä kiinnostaa mutta aiheuttaa myös epävarmuutta17.6.2026 10:05:12 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Kela selvitti asiakaskyselyllä, millaisia odotuksia vammaisten tulkkauspalvelun asiakkailla on tulevasta Tulkkauksen tilausjärjestelmästä. Kyselyn mukaan järjestelmä kiinnostaa, mutta osa asiakkaista kaipaa vielä tietoa ja tukea ennen käyttöönottoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme