Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella puoli- tai uussisaruksia
15.6.2026 14:32:12 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Suomalaisten sisarussuhteet ovat monimuotoistuneet merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella (35 %) oli puoli- tai uussisaruksia 16 ikävuoteen mennessä. Yleisin monimuotoinen sisaruskokemus oli toisen biologisen vanhemman kautta saatu puolisisarus.
Vaikka perheiden muutosta on tutkittu paljon vanhempien parisuhteiden näkökulmasta, ovat sisarussuhteet jääneet tieteellisessä tarkastelussa pitkälti sivuun.
– Tiedämme yhä varsin vähän siitä, millaisia sisarussuhteita ihmisillä on ja miten ne ovat muuttuneet ajan myötä. Tämä on yllättävää, kun huomioidaan sisarusten merkitys koko elämänkulussa lapsuudesta aina ikääntyvien vanhempien hoivan järjestämiseen, toteaa Helsingin yliopiston tutkija Liina Junna.
Tutkimuksessa seurattiin rekisteriaineistojen avulla vuosina 1987 ja 2000 syntyneitä lapsia syntymästä 16 vuoden ikään. Seurannassa kartoitettiin lasten kaikki sisarussuhteet – täysi-, puoli- ja uussisarukset – sekä niissä tapahtuneet muutokset.
Monimuotoiset sisarussuhteet yleistyvät
Valtaosalla lapsista on edelleen täyssisaruksia: vuonna 2000 syntyneistä 83 prosentilla. Sisarusten kokonaismäärä on pysynyt vakaana puoli- ja uussisarusten yleistymisestä huolimatta, ja kokonaan ilman sisaruksia kasvaneiden osuus on jopa hieman pienentynyt (5 % vuonna 2000 syntyneistä).
Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella (35 %) oli puoli- tai uussisaruksia 16 ikävuoteen mennessä. Vuonna 1987 syntyneillä vastaava osuus oli 29 %. Yleisin monimuotoinen sisaruskokemus oli toisen biologisen vanhemman kautta saatu puolisisarus. Esimerkiksi 4,1 % vuonna 2000 syntyneistä kasvoi perheissä, joissa oli sekä vanhempi täyssisarus että toisen vanhemman aiemmasta liitosta syntynyt puolisisarus – vuonna 1987 syntyneillä osuus oli 3,2 %. Uussisarukset olivat puolisisaruksia harvinaisempia, ja heidät saatiin tyypillisesti myöhemmällä iällä.
– Toisaalta erittäin monimutkaiset tai paljon muutoksia sisältävät sisarussuhteet ovat edelleen verraten harvinaisia, huomauttaa tutkija Hanna Remes.
Äidin koulutus yhteydessä sisarussuhteiden monimuotoisuuteen
Sisarussuhteiden tyypeissä havaittiin eroja äidin koulutustason mukaan, vaikka monimuotoisuus lisääntyi kaikissa koulutusryhmissä. Korkeasti koulutettujen äitien lapsilla muutokset sisarussuhteissa olivat vähäisempiä. Matalammin koulutettujen äitien lapsilla monimutkaisemmat kokemukset olivat yleisempiä: vuonna 2000 syntyneistä yli puolella oli puoli- tai uussisaruksia.
Tutkijat korostavat, että muutokset sisarussuhteissa heijastuvat myös laajempiin sukulaisuussuhteisiin.
– Siinä missä aiemmin uusia sukulaisia – kuten sisarusten lapsia ja appivanhempia – saatiin useimmiten täyssisarusten kautta, syntyy heitä nyt yhä useammin monimuotoisten sisarussuhteiden kautta, toteaa Junna.
Tutkijoiden mukaan on tärkeää ymmärtää paremmin, miten muuttuvat sisarussuhteet asettavat uusia kysymyksiä esimerkiksi huoltajuusjärjestelyille ja hoivavastuun jakamiselle monimuotoisissa perheissä.
Lisätietoja:
Yliopistonlehtori Liina Junna
puh.050 3414781
liina.junna@helsinki.fi
Julkaisu:
Tutkimus on julkaistu Journal of Marriage and Family -lehdessä. Lue tutkimus: http://doi.org/10.1111/jomf.70087 Liina Junna, Hanna Remes, Michael Murphy ja Pekka Martikainen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on kansainvälinen tiedeyhteisö, johon kuuluu yli 40 000 opiskelijaa ja työntekijää. Teemme tieteellisiä läpimurtoja maailman parhaaksi. Vahvuutemme ovat tulevaisuuden teknologiat, kestävä planeetta, yksilöllinen terveys sekä oppivat ja muuntuvat yhteiskunnat. Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Suomen pesimälinnut vähenevät etelässä ja runsastuvat pohjoisessa9.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Pesivien lintujen kokonaismäärä on vähentynyt Suomessa kuusi prosenttia 20 vuoden aikana, mutta alueelliset erot ovat suuria. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla lasku on ollut jopa 23 prosenttia.
Kaupunkiympäristö muovaa bakteeristoa, ja sillä voi olla vaikutusta terveyteemme5.6.2026 11:50:13 EEST | Tiedote
Leikkipuistojen keinotekoiset kumimatot, aktiivisesti hoidetut kaupunkien viheralueet ja saasteet muokkaavat bakteeriyhteisöjä. Jo melko pienillä saastepitoisuuksilla voi olla vaikutuksia lasten bakteeristoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme