Koulutustason nosto ei saa tapahtua laadun kustannuksella
16.6.2026 06:00:00 EEST | STTK ry. | Tiedote
Suomen tavoite nostaa korkeakoulutettujen osuus jopa 60 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä herättää huolta koulutuksen laadun säilymisestä. STTK korostaa, että määrällisten tavoitteiden sijaan huomion tulee olla osaamisen tasossa ja koulutuksen saavutettavuudessa.

Hallitus haluaa lisätä merkittävästi korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrää. Juuri julkaistussa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa linjataan, että vuoteen 2040 mennessä jopa 60 prosentista nuorista 25–34-vuotiaista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Nykyisin osuus on hieman alle 40 prosenttia.
Tavoite merkitsisi suurta muutosta, joka edellyttäisi aloituspaikkojen merkittävää lisäämistä sekä koulutuksen suuntaamista erityisesti vailla tutkintoa oleville nuorille. STTK:n mukaan kehityssuunnassa on kuitenkin riskinsä.
Koulutustason nostoa perustellaan Suomen heikentyneellä asemalla kansainvälisessä koulutustasovertailussa. STTK pitää huolestuttavana, että keskustelu keskittyy tutkintojen määrään osaamisen sijaan. Visiossa esitetään esimerkiksi lyhyttutkintojen käyttöönoton selvittämistä sekä toiminnan tehostamista julkisen talouden paineiden vuoksi.
– Koulutustason nosto ei saa johtaa osaamisvaatimusten heikentymiseen. Laadun turvaamiseksi uusille koulutuspaikoille on osoitettava riittävä julkinen rahoitus, painottaa STTK:n koulutuksen ja osaamisen asiantuntija Riina Nousiainen.
Jatkuvan oppimisen tarpeet tunnistettava nykyistä paremmin
STTK:n mukaan koulutustason nostamiseen tähtäävät toimet tulee ulottaa eri elämäntilanteissa oleviin opiskelijoihin. Työuran aikana tapahtuva osaamisen kehittäminen on yhä tärkeämpää, mutta siihen liittyvät ratkaisut jäävät puutteellisiksi.
Visiossa työikäisten kouluttautumista ohjataan tutkintoa lyhyempiin osaamiskokonaisuuksiin. Käytännössä ne ovat usein maksullisia ja korkeakoulujen liiketoimintaan perustuvia koulutuksia.
– On riski, että maksullisen koulutuksen lisääminen kasvattaa koulutuksellista eriarvoisuutta, sillä kaikilla ei ole siihen taloudellisia mahdollisuuksia.
STTK esittää, että seuraavalla vaalikaudella käynnistetään jatkuvan oppimisen kansallinen kehittämisstrategia. Työssä tulee määritellä yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa keinot, joilla varmistetaan työntekijöille yhdenvertaiset ja saavutettavat mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen. Lisäksi STTK vaatii parempia mahdollisuuksia kouluttautua työajalla, korvaavaa mallia lakkautetulle aikuiskoulutustuelle sekä toimia osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.
Korkeakoulutusta kehitettävä duaalimallin pohjalta
Korkeakoulujärjestelmän uudistamisessa STTK korostaa nykyisen duaalimallin vahvuuksia. Ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on omat, toisiaan täydentävät roolinsa.
– Kehittämisessä huomio tulee suunnata rakenteiden sijaan toiminnallisiin ratkaisuihin ja yhteistyöhön korkeakoulujen välillä.
Ammattikorkeakoulujen työelämälähtöinen koulutus tarjoaa joustavia mahdollisuuksia vastata muuttuvien toimialojen osaamistarpeisiin. Samalla ne luovat selkeitä väyliä jatko-opintoihin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riina Nousiainenasiantuntija, koulutus ja osaaminen
Puh:050 310 6056riina.nousiainen@sttk.fiTietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 12 jäsenliittoa ja noin 400 000 jäsentä.
Työskentelemme tasa-arvoisen, yhdenvertaisen ja turvallisen työelämän puolesta yhdessä jäsenliittojemme kanssa. Visiomme on oikeudenmukainen työelämä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
Hallitus jatkaa rimanalitusta palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanossa15.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpano etenee eduskunnan käsittelyyn. Direktiivin toimeenpanoa on viivästytetty kuukausilla, ja sen sisältöä on heikennetty niin, ettei se täytä enää edes EU:n asettamia vähimmäisvaatimuksia.
Nuorten tulokehitys jäänyt jälkeen muista sukupolvista15.9.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
STTK:n ostovoimakatsauksesta selviää, että alle 35-vuotiaiden tulot eivät ole vieläkään palautuneet finanssikriisiä edeltäneelle tasolle, vaikka vanhempien ikäluokkien tulot ovat kasvaneet merkittävästi. Erityisen huolestuttava on nuorten miesten tilanne: heidän vuositulonsa ovat noin 2 500 euroa pienemmät kuin ennen koronaa.
STTK: Hajautettu eläkejärjestelmä on Suomen työeläkejärjestelmän kulmakivi10.9.2026 08:20:00 EEST | Tiedote
Työeläkejärjestelmän keskeinen kulmakivi on hajautettu hallinto ja toimeenpano. Riskit lisääntyvät huomattavasti, jos noin 300 miljardin eläkerahastoa hallinnoisi vain yksi laitos.
Kansalaiset: Julkisista palveluista ei pidä leikata8.9.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset haluavat, että kattavat julkiset palvelut ja sosiaaliturva ovat jatkossakin hyvinvointivaltion ytimessä. Tämä käy ilmi STTK:n tilaamasta kansalaiskyselystä. Julkisen talouden sopeuttamisen keinoksi kansalaiset valitsevat leikkausten sijaan veronkorotukset.
Palkansaajakeskusjärjestöt: Hyvä arviointiväline ei korvaa palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanon puutteita3.9.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi uuden mallin työn vaativuuden arviointiin. SAK, Akava ja STTK pitävät mallia tärkeänä välineenä, mutta yksinään se ei pysty korvaamaan palkka-avoimuusdirektiivin kansallisen toimeenpanon puutteita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme