Taloyhtiöiden hoitovastikkeiden nousuvauhti hidastunut

Isossa osassa kaupunkeja kiinteistökustannusten nousu on ollut 2020-luvun alkua maltillisempaa, ja taloyhtiöt ovat onnistuneet muutenkin tasapainottamaan talouttaan. Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöille kohdistetusta kyselystä, johon vastasi runsaat 4800 vastaajaa toukokuussa 2026.  

Kolmasosa taloyhtiöistä nostanut hoitovastikettaan kuluvana vuonna 

Kyselyn tuloksista nähdään, että taloyhtiöiden vastikekehitys on ollut maltillista tänä vuonna. Tänä vuonna 34 prosenttia vastaajista ilmoitti yhtiönsä hoitovastikkeen nousseen, kun osuus viime vuonna oli 44 prosenttia ja kaksi vuotta sitten 52 prosenttia.  

Kuten aina, kiinteistökohtaiset kehityserot voivat olla suuria. Kymmenen suurimman kaupungin kerrostaloissa keskimääräinen hoitovastike on noussut noin 1,4 prosenttia, kun viime vuonna lukema oli 3,1 ja sitä ennen 4,3 prosenttia.  

Kerrostaloyhtiöissä suurimpien kaupunkien nopeinta hoitovastikkeen keskimääräinen nousu on tänä vuonna Lahdessa (+2,6 %) ja Vantaalla (+1,7 %). Suurimpien kaupunkien kerrostaloissa nousu on hitainta Jyväskylässä (+0,5 %) ja Espoossa (+0,7 %).  

”Taloyhtiöiden talous on vahvistunut. Hoitovastikkeiden tasoa on nostettu erittäin maltillisesti tänä vuonna. Taloyhtiöt ovat lisäksi pystyneet kasvattamaan talouden puskureita. Kaukolämmön hintakehitys on monissa kaupungeissa rauhoittunut. Tänä vuonna on tullut kuitenkin korotuksia veden hintaan. Muuten kiinteistökustannuksissa on ollut maltillista kehitystä. Alkutalven kovat pakkaset näkyivät menojen kasvuna lämmityksessä ja sähkössä, mutta tilanne rauhoittui kevään edettyä. Myönteisestä yleisvireestä huolimatta on muistettava, että taloyhtiöiden vastikkeiden nousuvauhti on ollut kuluttajahintojen muutosta nopeampaa vuodesta 2023 lähtien”, toteaa Kiinteistöliiton johtava asiantuntija Juho Järvinen.   

Taloyhtiöiden likviditeetti kasvanut 

Kyselyn vastaajien taloyhtiöissä oli karkean arvion perusteella noin 3,8 kuukauden hoitovastikemäärää vastaava rahamäärä tilillä vuoden 2025 lopulla. Lukema oli kasvanut edellisvuodesta. Rivitaloyhtiöillä likvidien varojen määrä on kerrostaloja suurempi. Kaupunkikohtaisesti tarkasteltuna kerrostalojen likviditeetin määrä näyttää olevan pienin Oulussa ja Porissa, kun korkein vertailulukema on Jyväskylässä.  

Kyselyn vastaajien yhtiöissä 13 prosentilla on maksimissaan kuukauden puskuri tilillään. Tilanne on parantunut viime vuodesta, jolloin yli 18 prosentilla oli enintään yhden kuukauden vastikkeita vastaava summa tilillään. Etenkin Helsingin ja Tampereen kerrostaloyhtiössä tilanne on parantunut tämän osalta. Nyt Helsingissä vähäisen puskurin yhtiöitä on noin 16 prosenttia ja Tampereella reilut 13 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava lukema oli Helsingissä 23 prosenttia ja Tampereella 21 prosenttia. 

Vastikerästit pysyneet enimmäkseen ennallaan 

Taloyhtiöiden vastikerästien kehitys on kyselyn perusteella ollut viimeisen vuoden aikana hyvin maltillinen. Vastaajista 71 prosenttia ilmoitti, että vastikerästien määrä on pysynyt ennallaan viime aikoina. Vastikerästien pienentymisestä yhtiöissään raportoi tänä vuonna 16 prosenttia vastaajista, ja kasvusta 10 prosenttia vastaajista.  

Vastaajien taloyhtiöissä euromääräisten vastikerästien määrä on pysynyt kerrostaloissa edellisvuoden tasolla, noin 1400 eurossa yhtiötä kohden. Kaksi vuotta sitten vertailulukema oli hieman alle 1300 euroa.  

Kaupunkikohtaiset muutokset vaihtelivat melko paljon kymmenen suurimman kaupungin kohdalla. Kasvua rästeissä oli Vantaalla, Espoossa, Porissa ja Tampereella. Laskevaa kehitystä oli Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa ja Turussa.   

Hallintaanottomenettelyjä on käyttänyt edelleenkin hyvin harva taloyhtiö, tämän kyselyn aineistossa seitsemän prosenttia vastanneiden taloyhtiöistä. Viime vuonna viisi prosenttia vastaajayhtiöistä oli turvautunut hallintaanottoon edellisvuoden aikana.  1960- ja 1970-lukulaisissa ja kaikkein uusimmissa taloyhtiöissä on ollut keskimääräistä enemmän hallintaanottomenettelyitä viimeisen vuoden aikana. Kaikkein vähiten näitä on esiintynyt 2000-2009 rakennetuissa taloyhtiöissä.  

”On erinomainen asia, että taloyhtiöt ovat päässeet pahimmasta vastikkeiden nousukurimuksesta. Pinnan alla on kuitenkin nähtävissä heikon talouskehityksen aiheuttamien vastikerästien kasvua joissakin kaupungeissa. Jotta taloyhtiöiden talous pysyy tukevasti raiteillaan, rästeihin tulee reagoida viipymättä niillä monilla keinoilla, jotka taloyhtiön johdolla on käytettävissä”, kannustaa Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva.   

Joka viides taloyhtiö peri ylimääräisiä hoitovastikkeita 

Jo 87 prosenttia taloyhtiöistä oli päättänyt edellisessä varsinaisessa yhtiökokouksessa ylimääräisten vastike-erien valtuuksista hallitukselle. Pääkaupunkiseudulla osuus oli jo 95 prosenttia, kun taas Länsi-Suomessa osuus jäi 81 prosenttiin. Tyypillisin ylimääräisten erien valtuutettu määrä oli kaksi kappaletta, jonka osuus oli nyt 71 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla kahden osuus oli edelleen muita suurempi.  

Vastaajien taloyhtiöissä 80 prosenttia ei ollut perinyt yhtään ainutta ylimääräistä vastike-erää viime vuoden varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. Yhden ylimääräisen vastike-erän oli perinyt 12 prosenttia yhtiöistä, ja kaksi ylimääräistä erää kuusi prosenttia yhtiöistä. Kuitenkin puolet niistä taloyhtiöistä, joissa yhtiön kassassa oli alle yhden kuukauden vastikkeita vastaava määrä, joutui perimään ylimääräisen vastikkeen tai kaksi. Yhden kuukauden kassapuskurin omaavista yhtiöistä noin 40 prosenttia joutui turvautumaan ylimääräiseen vastikkeeseen. 

Lisäksi ainoastaan alle neljä prosenttia oli järjestänyt ylimääräisen yhtiökokouksen hoitovastikkeiden takia edellisen varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. 

Kiinteistöliiton Taloyhtiöiden hoitovastikekysely 2026 

Kiinteistöliitto toteutti taloyhtiöiden talous- ja vastikeasioihin liittyvän kyselyn jäsentaloyhtiöiden vastuuhenkilöille 5. – 19.5.2026. Vastaajien kokonaismäärä oli 4841, joita jokaista Kiinteistöliitto lämpimästi kiittää.   

Vastaajista 3100 oli hallituksen puheenjohtajia, 1432 hallituksen muita jäseniä, ja 171 isännöitsijöitä. Kysely toteutettiin sähköpostikutsun kautta nettikyselynä.