Pellervon taloustutkimus PTT

Ruokamenojen kasvu jatkui muuta kulutusta vahvempana vuonna 2025

18.6.2026 10:56:38 EEST | Pellervon taloustutkimus PTT | Tiedote

Jaa

Ruuan - elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien - osuus kotitalouksien kulutusmenoista on säilynyt viime vuosina yllättävän vakaana.  Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon (1) tuoreiden lukujen valossa ruokamenojen osuus kaikista kotitalouksien kulutusmenoista vuonna 2025 oli 12,9 prosenttia, kun vuonna 2024 osuus oli 12,5 prosenttia. Muutos on maltillinen ja perustuu ennakkotietoihin, mutta se poikkeaa pidemmän aikavälin kehityksestä, jossa ruuan osuus kulutusmenoista on yleensä pienentynyt tulojen kasvaessa. 2020-luvulla kehitys on kääntynyt. Viime vuoden osuus oli korkein taso 2000-luvulla sitten vuoden 2009.

Vuonna 2025 ruokamenot kasvoivat nopeammin kuin kotitalouksien kulutusmenot kokonaisuudessaan. Tämä on elintarvikesektorille myönteinen signaali pitkään jatkuneessa vaisussa suhdannetilanteessa. Ruokamenojen kasvu vahvisti ruuan osuutta kulutusmenoista tilanteessa, jossa yksityisen kulutuksen määrä kokonaisuudessaan hieman supistui.

Kotitalouksilta meni ruokamenoihin viime vuonna yhteensä 17,6 miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta oli noin puoli miljardia euroa. Ruokamenot kasvoivat vuonna 3,1 prosenttia, kun kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat kokonaisuudessaan vain 0,3 prosenttia. Ruokamenojen kasvusta valtaosa selittyi hintojen nousulla (2,2 %), mutta myös kulutuksen määrä lisääntyi (0,8 %). Kehitys jatkoi jo vuonna 2024 nähtyä suuntaa, jolloin ruokamenojen volyymi kasvoi yhden prosentin samalla kun yksityisen kulutuksen volyymi pysyi lähes ennallaan. Vuonna 2025 ero korostui entisestään: ruokamenojen määrä kasvoi edelleen, vaikka kotitalouksien kokonaiskulutuksen volyymi supistui lähes prosentin.

Valmisruokien osuus ruokamenoista jo 10 prosenttia

Yksi näkyvimmistä muutoksista on valmisruokien osuuden kasvu ruokamenoista, mikä on näkynyt erityisesti viime vuosina. Valmisruokien osuus kotitalouksien ruokamenoista on jo 10 prosenttia. Viime vuonna kotitaloudet käyttivät valmisruokiin lähes 1,8 miljardia euroa. Valmisruokien kysynnän kasvu heijastaa paitsi kuluttajien ajankäytön ja ateriarytmin muutoksia myös tarjonnan monipuolistumista. Kulutuksen painopiste on siirtynyt yhä enemmän pitkälle jalostettuihin tuotteisiin, joissa arvonlisä syntyy suuremmassa määrin elintarviketeollisuudessa ja palveluissa kuin alkutuotannossa

Hintasuhteiden muutokset näkyvät lihalajien kulutuksessa

Kiinnostavia ovat myös lihalajien kulutuksessa tapahtuneet muutokset, jotka näkyvät Ravintotaseen (2) ennakkotiedoissa vuodelta 2025. Vaikka lihankulutus henkeä kohden on viimeisten kymmenen vuoden aikana pysynyt likimain ennallaan, lihalajien kulutusrakenteessa on tapahtunut huomattava muutos. Naudanlihan kulutus henkeä kohden kääntyi jälleen selvään laskuun vuoden 2024 tilapäisen kasvun jälkeen. Taustalla näkyy erityisesti naudanlihan voimakas kuluttajahinnan nousu. Naudanlihan kulutuksen laskun rinnalla sianlihan kulutus kasvoi lähes 2 prosenttia, mikä katkaisi hetkellisesti viime vuosien laskevan kehityksen.  Naudanlihan poikkeuksellisen voimakas kallistuminen on todennäköisesti vahvistanut sianlihan suhteellista kilpailuasemaa kuluttajien valinnoissa. Samalla siipikarjanlihan kulutus jatkoi pitkän aikavälin kasvutrendiään.

Maitotuotteissa kehitys on ollut kaksijakoista. Nestemäisten maitotuotteiden ja erityisesti nestemaitojen kulutus on jatkanut laskuaan, mutta samalla erilaisten maitopohjaisten välipalatuotteiden, kuten maustettujen rahkojen ja vanukkaiden, sekä juuston kulutus on kasvanut. Eri tuotteiden suhteellinen merkitys kulutuksessa on siten muuttunut.  

Ruuan hintakehitys pysynyt alkuvuonna maltillisena

Ruuan hintakehitys on alkuvuonna ollut maltillista. Kuluttajahintaindeksin mukaan elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat olivat toukokuussa keskimäärin 1,1 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin. Hintojen nousu on kuitenkin keskittynyt yksittäisiin tuoteryhmiin. Naudanlihan hinta oli toukokuussa noin kolmanneksen korkeampi kuin vuotta aiemmin, mikä näkyy koko liharyhmän hintakehityksessä.  Alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin 7 prosenttia, mihin vaikutti osaltaan huhtikuun alussa voimaan tullut virvoitusjuomaveron muutos.

Lähi-idän kriisin vaikutukset eivät ole toistaiseksi näkyneet merkittävästi ruuan kuluttajahinnoissa. Vaikutukset välittyvät ruokajärjestelmään ennen kaikkea energian, lannoitteiden ja kuljetusten kustannusten kautta, minkä vuoksi mahdolliset hintavaikutukset näkyvät yleensä viiveellä. Mikäli alueen tilanne rauhoittuu, se lieventää osaltaan ruuan inflaatiopaineita. Vaikka öljyn ja maakaasun hinnat ovat kääntyneet laskuun, energiamarkkinoihin liittyvä epävarmuus ei todennäköisesti poistu kokonaan, ja hintojen vaihtelu pysyy lyhyellä aikavälillä tavanomaista voimakkaampana.

PTT:n maa- ja elintarviketalouden syksyn suhdanne-ennuste julkaistaan 24.9.2026.

1: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus. [Viitattu: 17.6.2026]. https://stat.fi/fi/julkaisu/cmfqjj835882908w4g6e2dzpb (vuosien 2024 ja 2025 tiedot ovat ennakkotietoja).

2: Ravintotase, Luonnonvarakeskus. [Viitattu: 17.6.2026]. https://www.luke.fi/fi/tilastot/ravintotase/ravintotase-2024-lopullinen-ja-ennakko-2025

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Pellervon taloustutkimus PTT on soveltavaa taloustutkimusta ja talousennusteita tekevä riippumaton tutkimuslaitos. Perinteisiä vahvoja tutkimusalueitamme ovat kansantalous, maa- ja elintarviketalous, metsä- ja ympäristötalous sekä asuntomarkkinat. Erityisosaamistamme on talouden ilmiöiden alueellinen tarkastelu.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pellervon taloustutkimus PTT

Raportti: Nopeutuva metsänomistuksen muutos polarisoi metsien käsittelyä ja haastaa alan hyväksyttävyyttä2.6.2026 10:05:24 EEST | Tiedote

Suomen metsänomistusrakenne elää merkittävää murrosvaihetta. PTT:n ja Tapio Palvelut Oy:n tuoreen raportin mukaan jopa noin kolmannes yksityismetsänomistajista saattaa siirtää tai jättää metsänomistuksensa uudelle omistajalle vuoteen 2035 mennessä. Yhdessä toimintaympäristön muutosten kanssa tämä muokkaa metsäpalveluita, metsäammattilaisten työtä ja koko metsätalouden kestävyyttä.

Pikakommentti: Asuntomarkkinoiden kääntyminen selvään nousuun vaatii työllisyyden paranemista28.5.2026 09:00:48 EEST | Tiedote

Tuoreissa tilastoissa eivät vielä huhtikuussakaan näy korkojen nousun ja Lähi-idän sodan vaikutukset. ”Kauppamäärissä nähtiin pientä laskua edelliseen kuukauteen verrattuna, mutta varsinaisesta romahduksesta ei ole merkkejä. Vaikka tilastoissa ei näy signaaleja romahduksesta, on korkojen ja hintojen nousu voinut siirtää asuntomarkkinoiden toipumista eteenpäin”, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa uusimpia tilastoja.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye