Lemmikkeihin kohdistuva väkivalta jää viranomaisilta helposti huomaamatta
22.6.2026 08:15:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Eläinsuojeluvalvonnassa havaitaan laiminlyönnit selvästi herkemmin kuin väkivalta. Pääkaupunkiseudulla ja koko maassa kerätty aineisto paljastaa myös, että eläinsuojelurikoksista tuomitut rangaistukset ovat usein lieviä.
Eläinlääketieteen lisensiaatti Elli Valtosen väitöstutkimus tarkastelee lemmikkieläimiin kohdistuvaa eläinsuojeluvalvontaa pääkaupunkiseudulla sekä lemmikkeihin liittyviä eläinsuojelurikoksia koko maassa. Aineistona ovat eläinsuojeluvalvonnan asiakirjat vuosilta 2019–2020 ja käräjäoikeuksien tuomiot vuosilta 2011–2021.
Suomessa virkaeläinlääkäreiden tekemien eläinsuojelutarkastusten ja hallinnollisten toimenpiteiden määrä on kasvanut viimeisten 15 vuoden aikana. Samalla yhä suurempi osa eläinsuojeluvalvonnassa havaituista puutteista liittyy lemmikkieläimiin. Vain suhteellisen pieni osa tapauksista etenee kuitenkin poliisitutkintaan tai syyteharkintaan. Suomalaisista eläinsuojelurikosten tekijöistä tiedetään edelleen vähän.
Virkaeläinlääkäreille tehdyissä ilmoituksissa kuvattiin tavallisimmin puutteita eläinten perushoidossa kuten pitopaikassa ja ruokinnassa. Nämä puutteet myös havaittiin tarkastuskäynneillä. Sen sijaan väkivaltaepäilyt johtivat harvoin konkreettisiin havaintoihin.
– Eläinten kaltoinkohtelun taustalla voi olla hyvin erilaisia mekanismeja. Siksi valvonnassa ja rikosprosessissa on tärkeää erottaa pitkäkestoinen laiminlyönti ja väkivaltainen kaltoinkohtelu toisistaan, sanoo Valtonen.
Suurin osa käräjäoikeuksissa käsitellyistä tapauksista koski eläinten passiivista laiminlyöntiä, ja joka neljännessä tapauksessa oli kyse eläimeen kohdistuneesta väkivallasta. Virkaeläinlääkärien rooli oli keskeinen; he tunnistivat valvonnassa eläinsuojelulain vastaisia puutteita, joiden perusteella tehtiin hallintopäätöksiä. Osa näistä tapauksista eteni myöhemmin eläinsuojelurikoksina käräjäoikeuteen.
Tekijäprofiilit eroavat toisistaan
Eri rikostyyppien tekijöiden taustat ja teoille annetut selitykset vaihtelivat. Lemmikkien keräilijät ja eläintuottajat vetosivat muita useammin vaikeisiin henkilökohtaisiin olosuhteisiin ja kuvasivat viranomaisten toimintaa epäammattimaiseksi. Väkivaltaisista teoista syytetyt perustelivat tekojaan tarpeella hallita eläimen käyttäytymistä tai omalla epävakaalla mielentilallaan.
– Eläimiin kohdistuvien rikosten havaitsemisessa, kärsimyksen arvioimisessa ja seuraamusten määräämisessä on edelleen parannettavaa. Rikosten ehkäisy edellyttää, että sekä laiminlyönnin että väkivaltaisen kaltoinkohtelun merkit tunnistetaan nykyistä paremmin. Eläinsuojelurikoksista määrätyt rangaistukset olivat usein lieviä, ja eläintenpitokielto määrättiin vain noin puolelle tuomituista. Tutkimus osoittaa, mihin valvonnassa ja rikosprosessissa tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, Valtonen sanoo.
Väitöksen tiedot
ELL Elli Valtonen väittelee Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa 24.6.2026 klo 12 Metsätalossa, B317, Unioninkatu 40, Helsinki. Vastaväittäjänä toimii dosentti Jaana Husu-Kallio ja kustoksena professori Anna Valros. Väitöstutkimus kuuluu eläinten hyvinvointitieteen alaan ja se on luettavissa Heldassa. Väitöstä voi seurata myös etäyhteydellä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiElli Valtonen
elli-marja.valtonen@helsinki.firesearchportal.helsinki.fi/fi/persons/elli-valtonen/Helsingin yliopisto on kansainvälinen tiedeyhteisö, johon kuuluu yli 40 000 opiskelijaa ja työntekijää. Teemme tieteellisiä läpimurtoja maailman parhaaksi. Vahvuutemme ovat tulevaisuuden teknologiat, kestävä planeetta, yksilöllinen terveys sekä oppivat ja muuntuvat yhteiskunnat. Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaupunkiniityt edistävät luonnon monimuotoisuutta22.6.2026 10:49:05 EEST | Tiedote
Niityt tukevat paitsi luontoa myös kaupunkilaisten elämänlaatua. Ne tarjoavat virkistystä, oppimismahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä piknikeistä niittotalkoisiin.
Tutkija: sosiaalinen media ei kuulu alle 16-vuotiaille17.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Sosiaalinen media lisää lasten ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä ja kehonkuvaongelmia. Tutkija vaatii ikärajan nostoa 16 vuoteen ja teknisiä ratkaisuja sen valvomiseksi.
Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella puoli- tai uussisaruksia15.6.2026 14:32:12 EEST | Tiedote
Suomalaisten sisarussuhteet ovat monimuotoistuneet merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella (35 %) oli puoli- tai uussisaruksia 16 ikävuoteen mennessä. Yleisin monimuotoinen sisaruskokemus oli toisen biologisen vanhemman kautta saatu puolisisarus.
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme