Useimmat väkivaltaisia rikoksia tehneistä nuorista ovat käyttäneet tuki- ja hoitopalveluja jo lapsena

LL Eeva Huikon väitöstutkimuksessa selvitettiin väkivaltaisia rikoksia tehneiden nuorten lapsuuden ja nuoruuden aikaista mielenterveyspalvelujen, koulun oppimisen ja käyttäytymisen tuen, lastensuojelun palvelujen ja päihdepalvelujen käyttöä.

Tutkimuksen aineistosta selvitettiin 15–22-vuotiaiden, koko ikänsä Suomessa asuneiden henkilöiden palveluiden käyttöä. Näillä nuorilla oli ollut lapsuusajan kehityksellisiä vaikeuksia yleisemmin kuin väestössä keskimäärin. Lähes kaikilla nuorilla oli lapsuuden tai nuoruuden aikana haitallisia kokemuksia, esimerkkeinä kiusaamisen kohteena olo ja sijoitus kodin ulkopuolelle. Nuorista kukaan ei ollut työelämässä ja useiden ammatillinen koulutus oli keskeytynyt. Lähes kaikilla oli yksi tai useampi psykiatrinen diagnoosi. Kahdella kolmesta oli lisäksi päihdehäiriödiagnoosi.

– Neljä viidestä nuoresta oli käyttänyt mielenterveyspalveluja ja joka kolmas jo kahdeksaan ikävuoteen mennessä, Huikko kertoo.

Tutkimukset ja hoidot painottuivat psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Kiireellistä tai tahdosta riippumatonta tutkimusta tai hoitoa oli tarvinnut yksi kolmesta.  Useimmiten hoito oli lääkehoitoa.  Terapiaa tai muita psykososiaalisia hoitomuotoja oli saanut noin joka kolmas.

Nuorten mielenterveyspalvelujen käytölle oli tyypillistä palvelun käytön katkonaisuus ja keskeytyminen, esimerkiksi vaihteleva hoitokäynneille osallistuminen tai kieltäytyminen lääkehoidosta.

– Tämän tutkimuksen valossa näyttää siltä, ettei mielenterveyspalvelujärjestelmä ole pystynyt löytämään sellaisia toimintatapoja, joilla nämä nuoret ja heidän perheensä olisivat voineet kokea hoidon hyödylliseksi ja sitoutua siihen, Huikko toteaa.

Palveluja on kehitettävä käyttäjien kokemusten pohjalta

Lähes kaikki nuoret olivat käyttäneet jotain tutkituista palveluista. Koulun tarjoamien oppimisen ja käyttäytymisen tukimuotojen piirissä oli ollut noin kolme neljästä nuoresta. Lastensuojelun palvelujen piirissä oleminen oli ollut lähes yhtä yleistä. Päihdepalveluita käyttivät muutamat alaikäiset nuoret. Kolmen palvelun käyttäminen saman vuoden aikana oli tavallisinta 15-vuotiailla. Silloin joka neljäs nuori oli tavallisimmin koulun tuki-, lastensuojelu- ja mielenterveyspalvelujen piirissä.

– Useimmat näistä nuorista ovat olleet monenlaisen ja pitkäaikaisen tuen tarpeessa jo lapsuudesta alkaen. Palvelujärjestelmän tulisi taata paitsi tuen tarpeen varhainen tunnistus, myös viipeettä alkava kattava ja pitkäkestoinen tuki sellaisessa muodossa, josta lapset, nuoret ja heidän perheensä tuntevat saavansa apua. Kaikkien palvelujen kehittämisessä tulisi huomioida niiden käyttäjien kokemukset, Huikko toteaa.

Tutkimus oli osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Oikeuspsykiatrian kehittäminen 2020 -tutkimuskokonaisuutta.