Tutkimus: Alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä Suomessa

Laboren ja Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa tarkastellaan alustatyötä Suomessa: ketkä alustatyötä tekevät, miten alustatyön eri tyypit eroavat toisistaan ja miten alustatyötä yhdistetään muuhun ansiotyöhön. 

Tutkimuksessa on käytetty yhdistettyä kysely- ja rekisteriaineistoa. Tulokset perustuvat Tilastokeskuksen pilottikyselyyn alustatyöstä vuodelta 2022, joka on linkitetty työvoimatutkimuksen päämuuttujiin ja yksilötason FOLK-rekisteritietoihin, mikä mahdollistaa kansallisesti edustavan kuvan alustatyöntekijöistä Suomessa.

Alustatyöntekijät ovat Suomessa moninainen ryhmä 

Tutkimuksen mukaan alustatyötä tekevät eivät muodosta yhtä yhtenäistä ryhmää. Alustatyöntekijöiden taustat eroavat selvästi sen mukaan, tehdäänkö alustatyötä paikan päällä vai verkossa. Lisäksi suurimmalle osalle alustatyö on sivutyö tai satunnaisten tulojen lähde, ei päätyö, mikä korostaa tarvetta tarkastella alustatyötä osana laajempaa kuvaa työmarkkinoista.

Alustatyön moninaisuus on tärkeää tunnistaa, jotta alustatyöntekijöiden erilaisia tilanteita ymmärretään oikein, sanoo Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen. 

Ulkomaalaistausta ja kaupunkiasuminen korostuvat paikan päällä tehtävässä alustatyössä 

Tutkimuksessa erotetaan paikan päällä tehtävä alustatyö ja verkossa tehtävä alustatyö. Paikan päällä tehtävää alustatyötä ovat esimerkiksi kuljetus-, ruokalähetti- ja hoivatehtävät, jotka vaativat fyysistä läsnäoloa, mutta joissa digitaalinen alusta välittää työn. Verkossa tehtävä alustatyö tarkoittaa esimerkiksi opetusta ja tutorointia, ohjelmointia, käännöstyötä tai verkkosisältöjen tuottamista.

Tulosten mukaan ulkomaalaistausta ja kaupunkiasuminen liittyvät erityisesti paikan päällä tehtävään alustatyöhön. Verkossa tehtävä alustatyö puolestaan on itsenäisesti yhteydessä sekä korkeampaan koulutustasoon että matalampaan tulotasoon. Tulos viittaa siihen, että myös verkossa tehtävän alustatyön tekijät ovat keskenään moninainen joukko.

Alustatyön yhdistäminen muuhun työhön poikkeaa perinteisestä usean työn tekemisestä

Tutkimus tuo uutta tietoa myös alustatyön yhdistämisestä muuhun ansiotyöhön. Perinteinen monimuotoinen ansiotyö eli useamman työn tekeminen samanaikaisesti ilman alustatyötä on Suomessa pitkälti yhteydessä korkeaan koulutus- ja tulotasoon. Alustatyöntekijät, jotka eivät tee useaa työtä samanaikaisesti, ovat sen sijaan useammin matalatuloisia, mikä viittaa siihen, että alustatyö toimii tällöin usein tarpeeseen vastaavana lisätulonlähteenä. 

Alustatyötä ja monimuotoista ansiotyötä yhdistävä ryhmä eroaa molemmista vertailuryhmistä: siihen ei liity selkeää tuloyhteyttä. Tutkimus osoittaa, että alustatyön ja muun työn yhdistäminen eroaa luonteeltaan perinteisestä usean työn tekemisestä suomalaisilla työmarkkinoilla.

Tutkimus tarjoaa uutta tietoa alustatyön ymmärtämisen pohjaksi

Alustatyö on yksi nopeimmin kasvavista työn muodoista, mutta Suomessa siitä on ollut saatavilla vain rajallisesti kansallisesti edustavaa kvantitatiivista tutkimustietoa. Tämä tutkimus vastaa osaltaan tähän tarpeeseen.

Tutkimuksessa alustatyön yleisyyttä, tekijäprofiileja, heterogeenisyyttä ja alustatyön yhdistämistä monimuotoiseen ansiotyöhön analysoitiin kuvailevien tilastoanalyysien sekä tilastollisten regressioanalyysien avulla. 

Tutkimuksen ovat tehneet Merja Kauhanen, johtava tutkija, Labore; Aart-Jan Riekhoff, erikoistutkija, Eläketurvakeskus ja Susanna Sten-Gahmberg, erikoistutkija, Eläketurvakeskus. 

Työpaperi on osa hanketta Tutkimus alustatyöstä, sen yhdistämisestä muuhun työhön ja työuraseurauksista Suomessa. Tutkimusta on rahoittanut Työsuojelurahasto. 

Tutkimus: Kauhanen, Merja, Riekhoff, Aart-Jan, Sten-Gahmberg Susanna, Platform Work in Finland: Determinants, Heterogeneity, and Multiple Jobholding. Laboren Työpapereita 361.