Kansalliset kokeet voivat parantaa oppimistuloksia ja mahdollisuuksien tasa-arvoa
12.8.2026 07:00:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Kansainvälinen tutkimusnäyttö ei tue yksiselitteistä käsitystä siitä, että kansalliset kokeet olisivat oppilaille haitallisia. Vahvimpaan tutkimusnäyttöön perustuvat tutkimukset osoittavat, että kansallisilla kokeilla voi olla myönteisiä vaikutuksia oppimistuloksiin. Tutkimusnäyttöä kokeiden kielteisistä vaikutuksista oppilaiden hyvinvointiin on yllättävän vähän.
Suomessa on viime aikoina keskusteltu vilkkaasti peruskoulun kansallisista kokeista. Suomi poikkeaa tässä suhteessa muista Pohjoismaista ja monista muista maista, sillä meillä ei käytetä kansallisia standardoituja kokeita peruskoulun eri vaiheissa. Kansallisten kokeiden avulla voidaan tuottaa vertailukelpoista tietoa oppilaiden osaamisesta ja tukea opetuksen ja koulutusjärjestelmän kehittämistä. Samalla ne tarjoavat välineen arvioinnin yhdenvertaisuuden ja lasten oikeuksien toteutumisen tarkasteluun.
Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan kansainvälistä tutkimusnäyttöä kansallisten kokeiden vaikutuksista. Tarkastelun lähtökohtana on Ketosen ja Atjosen (2025) katsaus, jota on hyödynnetty Suomessa laajasti koulutuspoliittisessa keskustelussa ja eduskunnalle annetuissa asiantuntijalausunnoissa. Uusi katsaus täydentää tätä aineistoa erityisesti taloustieteellisellä tutkimuskirjallisuudella ja arvioi tutkimuksia sen perusteella, kuinka luotettavasti niiden tutkimusasetelmat mahdollistavat syy–seuraussuhteiden tunnistamisen.
Vahvempi tutkimusnäyttö antaa kansallisista kokeista aiempaa myönteisemmän kuvan
Uuteen katsaukseen sisältyy yhteensä 183 tutkimusta. Niistä 159 sisältyi Ketosen ja Atjosen aiempaan katsaukseen ja samoilla hakuehdoilla löydettiin 24 uutta tutkimusta. Tutkimusten välillä on kuitenkin huomattavia eroja siinä, mitä niiden perusteella voidaan päätellä kokeiden vaikutuksista. Aiemmassa katsauksessa suuri osa tutkimuksista käsitteli opettajien kokemuksia ilman varsinaista verrokkiryhmää.
Tutkimusohjaaja Hannu Karhunen:
”Kokemukset eivät ole sama asia kuin vaikutukset. Haastattelu- ja kyselytutkimukset voivat kertoa, miten kansalliset kokeet koetaan, mutta niiden perusteella ei voida päätellä, mitä kokeet aiheuttavat. Vaikutusten arviointi edellyttää tutkimusasetelmaa, jossa syy ja seuraus voidaan uskottavasti erottaa toisistaan. Tästä vallitsee nykytiedeyhteisössä laaja yhteisymmärrys.”
Kansalliset kokeet voivat parantaa oppimista ilman negatiivisia hyvinvointivaikutuksia
Vahvin tutkimusnäyttö osoittaa, että kansallisilla kokeilla voi olla myönteisiä vaikutuksia oppimiseen. Tanskassa kansallisten kokeiden käyttöönotto paransi lukutuloksia, ja vaikutus säilyi vielä neljän vuoden kuluttua. Hyödyt olivat suurimpia heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevilla ja maahanmuuttajataustaisilla oppilailla. Sen sijaan uskottavaa tutkimusnäyttöä siitä, että kansalliset kokeet heikentäisivät oppilaiden hyvinvointia tilapäistä koestressiä laajemmin, on hyvin vähän.
Kansalliset kokeet voivat samalla vahvistaa arvioinnin yhdenvertaisuutta. Opettajien antamat arvosanat eivät ole yhteismitallisia, vaan niihin voivat tutkimuskirjallisuuden mukaan vaikuttaa oppilaan sukupuoli sekä sosioekonominen ja etninen tausta. Suomessa tämän tarkastelu olisi erityisen tärkeää, koska päättöarvosanat vaikuttavat suoraan toisen asteen opiskelupaikkojen jakautumiseen ja siten lasten oikeusturvaan. Lasten yhdenvertaisen kohtelun ja oikeusturvan varmistaminen on keskeinen syy siihen, miksi kaikissa muissa Pohjoismaissa kansallisia koejärjestelmiä kehitetään aktiivisesti.
Suomalainen keskustelu on turhan mustavalkoista
Suomalaisessa keskustelussa kansallisten kokeiden haitat ovat korostuneet, vaikka vahvempi tutkimusnäyttö osoittaa myös merkittäviä mahdollisia hyötyjä. Tämä voi osaltaan selittää, miksi kansalliset koejärjestelmät ovat käytössä laajasti Suomen verrokkimaissa. Tutkimus ei kuitenkaan osoita, että mikä tahansa koejärjestelmä toimisi: vaikutukset riippuvat siitä, miten kansalliset kokeet suunnitellaan ja miten niiden tuottamaa tietoa hyödynnetään eri tasoilla.
Tutkimusohjaaja Hannu Karhunen:
”Uhkakuvien maalailun sijaan Suomessa pitäisi käydä laajaa keskustelua siitä, miten rakennamme lasten oikeuksia, oppimista ja opettajien työtä tukevan järjestelmän, joka mittaa osaamista monipuolisesti. Nykyiset otosperusteiset osaamismittaukset syrjivät etenkin vähemmistöjä, emmekä niiden avulla voi koskaan oppia, mitä koulutuksen resursseilla saadaan aikaan tai miten niitä voitaisiin kohdentaa nykyistä tehokkaammin. Tietopohjamme peruskoulun toiminnasta, saati yhdenvertaisuuden toteutumisesta, on paljon heikompi kuin yleisesti ajatellaan.”
Hannu Karhunen (dos.) toimii osa-aikaisena Research Fellow’na Aalto-yliopistossa ja tutkimusohjaajana Työn ja talouden Laboressa. Tämä tutkimus on osa EDUCA-lippulaivaa, jota rahoittaa Suomen Akatemia (rahoituspäätökset #358924 ja #358946).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hannu Karhunentutkimusohjaajajulkinen talous
Puh:040 940 2779hannu.karhunen@labore.fiLiitteet
Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Vastuunoton puute rapauttaa suomalaisen yhteiskunnan luottamusta10.8.2026 10:50:59 EEST | Blogi
Suomea pidetään luottamuksen yhteiskuntana. Luottamus ei kuitenkaan synny itsestään. Se rakentuu siitä, että kansalaiset voivat uskoa poliittisten päätösten perustuvan rehelliseen valmisteluun, avoimeen tiedon käyttöön ja selkeään vastuunjakoon.
Helleaallot, pandemiat ja hintashokit paljastavat sosiaaliturvan aukot1.7.2026 08:20:30 EEST | Tiedote
Sään ääri-ilmiöt, pandemiat, inflaatio ja velkakriisit näyttävät erilaisilta kriiseiltä, mutta kotitalouksien arjessa ne voivat johtaa samaan lopputulokseen: työnteko vaikeutuu, ruoan ja energian hinta nousee ja toimeentulo joutuu äkillisesti koetukselle. Vastapainon tuoreessa Globaali sosiaalipolitiikka -teoksessa julkaistu luku "Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena" tarkastelee, miten matalan ja keskitulotason maat ovat vastanneet talousshokkeihin sosiaali- ja talouspolitiikan keinoin. Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölän yhdessä tutkijaryhmän kanssa kirjoittamassa luvussa korostetaan, että kriisinkestävyys rakennetaan ennen kriisiä: toimivat tukiohjelmat, maksujärjestelmät, veropohja ja julkiset instituutiot ratkaisevat, kuinka nopeasti toimeentuloa suojaava tuki saavuttaa tarpeessa olevat.
Tutkimus: Alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä Suomessa30.6.2026 11:28:18 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus tuo kansallisesti edustavan kysely- ja rekisteriaineiston avulla tutkimustietoa siitä, ketkä tekevät alustatyötä Suomessa ja miten alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön. Tulosten mukaan alustatyön tekeminen on voimakkaasti yhteydessä ulkomaalaistaustaan, mutta paikan päällä ja verkossa tehtävän alustatyön tekijäprofiilit poikkeavat selvästi toisistaan. Paikan päällä tehtävä alustatyö liittyy erityisesti ulkomaalaistaustaan ja kaupunkiasumiseen, kun taas verkossa tehtävä alustatyö on yhteydessä sekä korkeampaan koulutustasoon että matalampaan tulotasoon. Tutkimus osoittaa myös, että alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön eri tavoin kuin perinteinen usean työn tekeminen.
Tarveperusteinen rahoitus ja arvioinnin haasteet23.6.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Tarveperusteisen rahoituksen tavoitteista vallitsee Suomessa laaja yksimielisyys, mutta järjestelmän vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa ilman tarkkaa tietoa rahojen lopullisesta kohdentumisesta. Jos emme tiedä, kuinka paljon rahoitusta yksittäiset koulut saavat ja mihin sitä käytetään, emme myöskään voi luotettavasti arvioida, kaventaako rahoitus koulutuksellisia eroja.
Tekoälyn tuottavuus- ja työllisyysvaikutukset – mitä on luvassa lähivuosina?18.6.2026 06:45:00 EEST | Blogi
Tekoälyn vaikutukset työpaikkoihin ja tuottavuuteen eivät todennäköisesti näy yhdessä yössä. Taloustieteellinen tutkimus viittaa siihen, että suurimmat vaikutukset syntyvät viiveellä, kun yritykset uudistavat toimintatapojaan, tuotteitaan ja liiketoimintamallejaan uuden teknologian ympärille. Suomen kannalta ratkaisevaa on, onnistuuko talous luomaan ympäristön, jossa osaaminen, innovaatiot ja kasvuyritykset pääsevät skaalautumaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme