Helleaallot, pandemiat ja hintashokit paljastavat sosiaaliturvan aukot
1.7.2026 08:20:30 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Sään ääri-ilmiöt, pandemiat, inflaatio ja velkakriisit näyttävät erilaisilta kriiseiltä, mutta kotitalouksien arjessa ne voivat johtaa samaan lopputulokseen: työnteko vaikeutuu, ruoan ja energian hinta nousee ja toimeentulo joutuu äkillisesti koetukselle. Vastapainon tuoreessa Globaali sosiaalipolitiikka -teoksessa julkaistu luku "Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena" tarkastelee, miten matalan ja keskitulotason maat ovat vastanneet talousshokkeihin sosiaali- ja talouspolitiikan keinoin. Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölän yhdessä tutkijaryhmän kanssa kirjoittamassa luvussa korostetaan, että kriisinkestävyys rakennetaan ennen kriisiä: toimivat tukiohjelmat, maksujärjestelmät, veropohja ja julkiset instituutiot ratkaisevat, kuinka nopeasti toimeentuloa suojaava tuki saavuttaa tarpeessa olevat.
Kustannusosakeyhtiö Vastapaino julkaisi kesäkuussa Globaali sosiaalipolitiikka -teoksen, joka tarjoaa laajan suomenkielisen katsauksen globaalin sosiaalipolitiikan kysymyksiin.
Kirjan luvussa ”Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena” tarkastellaan, miten talousshokit ja kriisit vaikuttavat hyvinvointiin erityisesti matalan ja keskitulotason maissa. Luvun kirjoittajat ovat Jesse Lastunen, Milla Nyyssölä, Lauri Heimo, Kristiina Karjanlahti ja Nea Tiililä.
Sään ääri-ilmiöt muuttuvat nopeasti toimeentulokriiseiksi
Kun lämpötilat nousevat, kuivuus heikentää satoja tai tulva tuhoaa infrastruktuuria, seuraukset eivät kosketa vain niiden välitöntä ympäristöä. Kuumuus voi heikentää työkykyä, kuivuus nostaa ruoan hintoja ja luonnonkatastrofit tuhota elinkeinoja.
Kirjan luvussa ilmastonmuutoksen kärjistämät shokit asettuvat samaan laajempaan kehykseen kuin pandemiat, konfliktit ja inflaatio. Ne voivat kaikki horjuttaa kotitalouksien toimeentuloa nopeasti ja osua erityisen kovaa ihmisiin, joilla on vain vähän säästöjä, heikot turvaverkot ja rajalliset mahdollisuudet suojautua hintojen nousulta, sairastumiselta tai työn menetykseltä.
Kun kuumuus, pandemiat tai hintojen nousu iskevät, kriisi näkyy nopeasti ihmisten arjessa: riittävätkö rahat enää ruokaan, terveydenhoitoon ja muuhun välttämättömään. Siksi sosiaaliturva on keskeinen osa yhteiskunnallista kriisinkestävyyttä, Nyyssölä sanoo.
Kriisit osuvat kovimmin kotitalouksiin, joilla on vähiten puskuria
Kriisit eivät kohtele kaikkia samalla tavalla. Globaalin etelän maissa monilla kotitalouksilla on vain vähän säästöjä, suuri osa työstä tapahtuu epävirallisella sektorilla, ja sosiaaliturvajärjestelmät kattavat usein vain osan väestöstä. Myös julkisen talouden liikkumavara on monissa maissa rajallinen.
Kun inflaatio nostaa ruoan, energian tai terveydenhuollon kustannuksia, haavoittuvimpien kotitalouksien liikkumavara kapenee nopeasti. Tämä nähtiin koronapandemian aikana, mutta sama perusmekanismi koskee myös muita talous- ja ilmastoshokkeja: kriisi paljastaa nopeasti, keillä on suojaa ja ketkä jäävät sen ulkopuolelle.
Luvun keskeinen johtopäätös on, että kriisien vaikutukset riippuvat ratkaisevasti yhteiskunnan rakenteista. Sosiaaliturvan kapea kattavuus, epävirallisen työn suuri osuus, velkaantuminen ja heikko veropohja rajoittavat monien maiden kykyä suojata ihmisiä shokkien vaikutuksilta.
Sosiaaliturva on olennainen osa yhteiskunnan kykyä varautua kriiseihin
Koronapandemian aikana köyhimpiä kotitalouksia suojasivat parhaiten riittävän laajat, oikein kohdennetut ja nopeasti käyttöön otetut käteistuet. Tehokkaimmin toimivat maat, joilla oli jo ennen kriisiä olemassa tukiohjelmia, maksujärjestelmiä ja hallinnollista kapasiteettia.
Kirjoittajien mukaan tämä havainto on keskeinen myös tuleviin kriiseihin varautumisessa. Kriisinkestävyys ei synny vasta kriisin keskellä, vaan sitä rakennetaan pitkäjänteisesti vahvistamalla sosiaaliturvajärjestelmiä, automaattisia vakauttajia, veropohjaa ja julkisia instituutioita.
Ilman toimivia tukijärjestelmiä yhteiskuntia kohtaavat shokit voivat lisätä nopeasti köyhyyttä, turvattomuutta ja eriarvoisuutta. Sosiaaliturva ei siis ole vain normaaliaikojen hyvinvointipolitiikkaa, vaan myös rakenne, jonka avulla yhteiskunnat voivat suojata ihmisiä äkillisiltä toimeentulo-, terveys- ja hintashokeilta.
Koronapandemia osoitti, että sosiaaliturva ei ole vain normaaliaikojen hyvinvointipolitiikkaa, vaan myös hyvän kriisinkestävyyden perusedellytys. Maat, joissa on toimivia tukiohjelmia ja maksujärjestelmiä, pystyvät suojaamaan köyhimpiä kotitalouksia shokeilta nopeammin ja tehokkaammin. Globaalin etelän kannalta keskeinen kysymys on, jäävätkö kriisiaikoina toimeenpannut väliaikaiset tuet yksittäisiksi paikkaustoimiksi vai johtavatko ne pysyvämpään sosiaaliturvan vahvistamiseen, Nyyssölä sanoo.
Taustatietoja
Luku 12 ”Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena” on julkaistu teoksessa Globaali sosiaalipolitiikka (Vastapaino, 2026). Kirjan ovat toimittaneet Lauri Heimo ja Roosa Lambin. Teos ilmestyi e-kirjana 3.6.2026, ja kovakantinen versio ilmestyy lähiviikkoina.
Luku on tutkimuskirjallisuuteen perustuva kokoava katsaus, jossa yhdistetään sosiaalipolitiikan ja taloustieteen näkökulmia. Siinä tarkastellaan aiempia tutkimuksia, kansainvälisten järjestöjen arvioita sekä esimerkkejä eri maiden kriisitoimista. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten tukien kohdentuminen, riittävä mittakaava ja olemassa olevien maksu- ja hallintojärjestelmien hyödyntäminen vaikuttivat toimien onnistumiseen.
Kirjoittajat:
Jesse Lastunen, Research Associate, UNU-WIDER
Milla Nyyssölä, johtava tutkija, Labore
Lauri Heimo, globaalin sosiaalipolitiikan tutkija / yliopistotutkija, Helsingin yliopisto
Kristiina Karjanlahti, pääekonomisti / kansainvälisen talouden asiantuntija, Finnfund
Nea Tiililä, aluepäällikkö / taloustieteilijä / kansainvälisen talouden asiantuntija, Finnvera
Kirjan luvun "Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena" tiivistelmä
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Milla Nyyssöläjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:045 7750 2062milla.nyyssola@labore.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Tutkimus: Alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä Suomessa30.6.2026 11:28:18 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus tuo kansallisesti edustavan kysely- ja rekisteriaineiston avulla tutkimustietoa siitä, ketkä tekevät alustatyötä Suomessa ja miten alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön. Tulosten mukaan alustatyön tekeminen on voimakkaasti yhteydessä ulkomaalaistaustaan, mutta paikan päällä ja verkossa tehtävän alustatyön tekijäprofiilit poikkeavat selvästi toisistaan. Paikan päällä tehtävä alustatyö liittyy erityisesti ulkomaalaistaustaan ja kaupunkiasumiseen, kun taas verkossa tehtävä alustatyö on yhteydessä sekä korkeampaan koulutustasoon että matalampaan tulotasoon. Tutkimus osoittaa myös, että alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön eri tavoin kuin perinteinen usean työn tekeminen.
Tarveperusteinen rahoitus ja arvioinnin haasteet23.6.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Tarveperusteisen rahoituksen tavoitteista vallitsee Suomessa laaja yksimielisyys, mutta järjestelmän vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa ilman tarkkaa tietoa rahojen lopullisesta kohdentumisesta. Jos emme tiedä, kuinka paljon rahoitusta yksittäiset koulut saavat ja mihin sitä käytetään, emme myöskään voi luotettavasti arvioida, kaventaako rahoitus koulutuksellisia eroja.
Tekoälyn tuottavuus- ja työllisyysvaikutukset – mitä on luvassa lähivuosina?18.6.2026 06:45:00 EEST | Blogi
Tekoälyn vaikutukset työpaikkoihin ja tuottavuuteen eivät todennäköisesti näy yhdessä yössä. Taloustieteellinen tutkimus viittaa siihen, että suurimmat vaikutukset syntyvät viiveellä, kun yritykset uudistavat toimintatapojaan, tuotteitaan ja liiketoimintamallejaan uuden teknologian ympärille. Suomen kannalta ratkaisevaa on, onnistuuko talous luomaan ympäristön, jossa osaaminen, innovaatiot ja kasvuyritykset pääsevät skaalautumaan.
Julkisen talouden sopeutus ei ole yksinkertainen valinta leikkausten ja veronkorotusten välillä16.6.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden sopeutuksessa on kyse paitsi menoleikkausten ja veronkorotusten välisestä valinnasta, myös siitä, mihin julkiset resurssit kohdistetaan. Mika Malirannan tuore Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistu pääkirjoitus korostaa, että aiemmat vahvat johtopäätökset menoleikkausten paremmuudesta ovat selvästi epävarmemmalla pohjalla kuin on usein ajateltu. Talouspolitiikassa jokaisella eurolla on vaihtoehtoiskustannus: esimerkiksi perintöveron poistoa ei voi arvioida irrallaan siitä, mitä vaihtoehtoisella verotulon käytöllä tai menetyksen kattamisella saavutettaisiin.
Talous & Yhteiskunta 2/2026 | Tilastot12.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Ilman tilastoja valtioita johdettaisiin sokkona. Mitkään tilastot eivät kuitenkaan tavoita eletyn elämän koko kirjoa, ja maailma myös muuttuu nopeammin kuin tilastointikäytännöt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme