Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 2016

Suomen sijoitus on romahtanut sijalle 19 IMD:n kilpailukykyä mittaavassa 70 maan kansainvälisessä vertailussa. Suomen sijoitus putosi viime vuodesta peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen oli huomauttavan suuri, sillä Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013 ja 2016 välisellä tasolla. 

Pienet Aasian maat vahvistuivat vertailun kärkikamppailussa, kun johtoon ponnisti Singapore. Toiseksi sijoittui Hongkong ja kolmanneksi viime vuoden ykkönen Sveitsi. Kymmenen kärjessä olivat myös Taiwan, Arabiemiraatit, Tanska, Irlanti, Alankomaat, Ruotsi ja Yhdysvallat. Suomen tavoin myös Kanadan (nyt 16.) ja Norjan (18.) sijoitus putosi viime vuodesta roimasti.  

Suomen sijoitus heikkeni viime vuodesta vertailun kaikissa neljässä pääluokassa, eniten yritysten suorituskyvyssä, joka on nyt vertailuhistorian heikoimmalla tasolla. Verrattuna aiempiin heikkoihin vuosiin 2013–2016 Suomen sijoitus on tarkastelun alaluokissa pudonnut erityisesti liikkeenjohdossa, työllisyydessä, koulutuksessa, veropolitiikassa, hinnoissa sekä asenteissa ja arvoissa. Osittain nämä ovat suhdanneluonteisia, mutta huolestuttavan paljon myös rakenteellisia.  

Yhtenä erona aiempiin heikkoihin vuosiin on se, että yksikkötyökustannuksilla mitattu kustannuskilpailukykymme on jo nyt selvästi vahvempi kuin tuolloin. Tämä voi merkitä sitä, että Suomen rakenteelliset haasteet ovat kasvaneet IMD:n vertailussa, huomauttaa Etlan vanhempi tutkija Ville Kaitila. 

– Tämän vuoden pudotuksemme edellisvuodesta on suurin sitten vuoden 2010. Yritysten suorituskyky heikentyi vertailussa laajalla rintamalla. Vuoden kuluttua nähdään, oliko tämän vuoden tulos poikkeus vai jotain pysyvämpää. Kyselyvastauksiin voi vaikuttaa vastaajajoukon mahdollinen muuttuminen. Kyse ei välttämättä ole siitä, että Suomessa olisi otettu askelia taaksepäin vaan kehitys voi myös johtua siitä, että muut maat ovat vahvistuneet. Kilpailukyky on dynaaminen ja suhteellinen käsite, Etlan Kaitila pohtii. 

Suomi ei pärjää Ruotsille ja Tanskalle 

IMD:n kokonaisindeksi jakautuu neljään kokonaisuuteen ja ne kukin edelleen viiteen alakohtaan, joilla on yhtä suuri paino indeksissä. Neljä pääkokonaisuutta ovat taloudellinen menestys, julkisen hallinnon tehokkuus, yritysten suorituskyky sekä infrastruktuuri. 

Vaikka yritysten suorituskyky on kyykännyt merkittävästi, Suomen heikoin tekijä on edelleen viime vuosien tapaan taloudellinen menestys.  

– Suomen ja muiden pienten maiden sijoitusta heikentää tässä kokonaisuudessa kotimarkkinoiden pieni koko. Muut Pohjoismaat ovat kuitenkin sijoilla 21–34, kun Suomi on sijalla 48. Suomi häviää muille Pohjoismaille kaikissa neljässä pääkategoriassa, paitsi Norjalle yritysten suorituskyvyssä ja infrastruktuurissa, Etlan Kaitila huomauttaa.

Julkisen hallinnon tehokkuudessa Suomen sijoitus heikkeni alimmalle tasolleen sitten vuoden 2016 (nyt sija 20). Sijoitusta painavat muun muassa julkinen velka ja alijäämä, suuret julkiset menot sekä korkea veroaste. Maailman kärkeä olemme edelleen laillisuudessa ja kilpailulainsäädännössä. 

Infrastruktuurissa Suomen sijoitus heikkeni pari pykälää toissavuoden tasolle eli sijalle 6. Koulutuksen osalta Suomen sijoitus on viime vuosina suorastaan romahtanut. ICT-palvelujen vienti, t&k-panostukset ja patentit ovat Suomen vahvuuksia tässä osiossa. 

Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa. Etla kerää heille tilastoja julkisista lähteistä ja avustaa heitä tarvittaessa internet-kyselyn toteuttamisessa, mutta ei muutoin osallistu kilpailukykyraportin tai sen taustaselvitysten laadintaan, levittämiseen tai rahoittamiseen, eikä saa itse IMD:ltä rahoitusta. 

IMD:n kilpailukykyindeksi analysoi sitä, ”miten maat ja yritykset kokonaisuutena hyödyntävät kykyjään vaurauden tai voittojen saavuttamiseksi”. Indeksi on pysynyt samankaltaisena vuodesta 2001, joskin käytetyt muuttujat vaihtuvat välillä jonkin verran. Kokonaisindeksi on laskettu tilasto- ja muista sekundaarilähteistä saadun 172 ”kovan” muuttujan sekä yritysjohtajille suunnatulla kyselyllä hankitun 92 ”pehmeän” muuttujan vakioituna ja painotettuna summana. Tilastoihin vaikuttavat sekä rakenteelliset tekijät että taloussuhdanteet. Kyselyvastauksiin voi vaikuttaa myös vastaajajoukon muuttuminen. Kysely tehdään internetin kautta siten, että vastaajat ottavat kantaa väittämiin 6-por­tai­sella asteikolla. Lisäksi IMD kerää tietoa 77 taustamuuttujasta. Pehmeiden muuttujien painoarvo on noin yksi kolmasosa. IMD:n kevättalvella 2026 toteuttamaan kyselyyn vastasi oleskelumaataan koskien yhteensä 6 900 henkilöä. 

Kaitila Ville: Suomen kilpailukyky horjahti: Suomi 19. Sijalla IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa (Etla Erikoisartikkeli 18), EMBARGO 3.7.2026 klo 00:01 (liitteenä)

Kuvioliitteet (4 kpl): IMD:n kilpailukykyvertailun kärki 2026, Maiden lukumäärä ja Suomen sijoitus IMD:n kilpailukykyvertailussa, Suomen sijoitukset IMD:n kilpailukykyvertailussa 2026 ja sijoitus vuonna 2025 & Pohjoismaiden sijoitus IMD:n vertailussa 2026.