Kansalliset kokeet voivat parantaa oppimistuloksia ja mahdollisuuksien tasa-arvoa

Suomessa on viime aikoina keskusteltu vilkkaasti peruskoulun kansallisista kokeista. Suomi poikkeaa tässä suhteessa muista Pohjoismaista ja monista muista maista, sillä meillä ei käytetä kansallisia standardoituja kokeita peruskoulun eri vaiheissa. Kansallisten kokeiden avulla voidaan tuottaa vertailukelpoista tietoa oppilaiden osaamisesta ja tukea opetuksen ja koulutusjärjestelmän kehittämistä. Samalla ne tarjoavat välineen arvioinnin yhdenvertaisuuden ja lasten oikeuksien toteutumisen tarkasteluun. 

Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan kansainvälistä tutkimusnäyttöä kansallisten kokeiden vaikutuksista. Tarkastelun lähtökohtana on Ketosen ja Atjosen (2025) katsaus, jota on hyödynnetty Suomessa laajasti koulutuspoliittisessa keskustelussa ja eduskunnalle annetuissa asiantuntijalausunnoissa. Uusi katsaus täydentää tätä aineistoa erityisesti taloustieteellisellä tutkimuskirjallisuudella ja arvioi tutkimuksia sen perusteella, kuinka luotettavasti niiden tutkimusasetelmat mahdollistavat syy–seuraussuhteiden tunnistamisen.  

Vahvempi tutkimusnäyttö antaa kansallisista kokeista aiempaa myönteisemmän kuvan 

Uuteen katsaukseen sisältyy yhteensä 183 tutkimusta. Niistä 159 sisältyi Ketosen ja Atjosen aiempaan katsaukseen ja samoilla hakuehdoilla löydettiin 24 uutta tutkimusta. Tutkimusten välillä on kuitenkin huomattavia eroja siinä, mitä niiden perusteella voidaan päätellä kokeiden vaikutuksista. Aiemmassa katsauksessa suuri osa tutkimuksista käsitteli opettajien kokemuksia ilman varsinaista verrokkiryhmää. 

Tutkimusohjaaja Hannu Karhunen:

”Kokemukset eivät ole sama asia kuin vaikutukset. Haastattelu- ja kyselytutkimukset voivat kertoa, miten kansalliset kokeet koetaan, mutta niiden perusteella ei voida päätellä, mitä kokeet aiheuttavat. Vaikutusten arviointi edellyttää tutkimusasetelmaa, jossa syy ja seuraus voidaan uskottavasti erottaa toisistaan. Tästä vallitsee nykytiedeyhteisössä laaja yhteisymmärrys.” 

Kansalliset kokeet voivat parantaa oppimista ilman negatiivisia hyvinvointivaikutuksia 

Vahvin tutkimusnäyttö osoittaa, että kansallisilla kokeilla voi olla myönteisiä vaikutuksia oppimiseen. Tanskassa kansallisten kokeiden käyttöönotto paransi lukutuloksia, ja vaikutus säilyi vielä neljän vuoden kuluttua. Hyödyt olivat suurimpia heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevilla ja maahanmuuttajataustaisilla oppilailla. Sen sijaan uskottavaa tutkimusnäyttöä siitä, että kansalliset kokeet heikentäisivät oppilaiden hyvinvointia tilapäistä koestressiä laajemmin, on hyvin vähän. 

Kansalliset kokeet voivat samalla vahvistaa arvioinnin yhdenvertaisuutta. Opettajien antamat arvosanat eivät ole yhteismitallisia, vaan niihin voivat tutkimuskirjallisuuden mukaan vaikuttaa oppilaan sukupuoli sekä sosioekonominen ja etninen tausta. Suomessa tämän tarkastelu olisi erityisen tärkeää, koska päättöarvosanat vaikuttavat suoraan toisen asteen opiskelupaikkojen jakautumiseen ja siten lasten oikeusturvaan. Lasten yhdenvertaisen kohtelun ja oikeusturvan varmistaminen on keskeinen syy siihen, miksi kaikissa muissa Pohjoismaissa kansallisia koejärjestelmiä kehitetään aktiivisesti. 

Suomalainen keskustelu on turhan mustavalkoista 

Suomalaisessa keskustelussa kansallisten kokeiden haitat ovat korostuneet, vaikka vahvempi tutkimusnäyttö osoittaa myös merkittäviä mahdollisia hyötyjä. Tämä voi osaltaan selittää, miksi kansalliset koejärjestelmät ovat käytössä laajasti Suomen verrokkimaissa. Tutkimus ei kuitenkaan osoita, että mikä tahansa koejärjestelmä toimisi: vaikutukset riippuvat siitä, miten kansalliset kokeet suunnitellaan ja miten niiden tuottamaa tietoa hyödynnetään eri tasoilla. 

Tutkimusohjaaja Hannu Karhunen:

”Uhkakuvien maalailun sijaan Suomessa pitäisi käydä laajaa keskustelua siitä, miten rakennamme lasten oikeuksia, oppimista ja opettajien työtä tukevan järjestelmän, joka mittaa osaamista monipuolisesti. Nykyiset otosperusteiset osaamismittaukset syrjivät etenkin vähemmistöjä, emmekä niiden avulla voi koskaan oppia, mitä koulutuksen resursseilla saadaan aikaan tai miten niitä voitaisiin kohdentaa nykyistä tehokkaammin. Tietopohjamme peruskoulun toiminnasta, saati yhdenvertaisuuden toteutumisesta, on paljon heikompi kuin yleisesti ajatellaan.” 

Hannu Karhunen (dos.) toimii osa-aikaisena Research Fellow’na Aalto-yliopistossa ja tutkimusohjaajana Työn ja talouden Laboressa. Tämä tutkimus on osa EDUCA-lippulaivaa, jota rahoittaa Suomen Akatemia (rahoituspäätökset #358924 ja #358946).

Tutkimus ja sen tiivistelmä.