PTT:n ennusteet ovat tarkkoja ja palvelevat hyvin talouspolitiikan valmistelua

PTT julkaisee suhdanne-ennusteita ainoastaan kuluvalle ja seuraavalle vuodelle. Perusteet tälle ovat saman suuntaiset kuin arviointiraportissa esitetään. Useamman vuoden päähän kohdistuvien ennusteiden osumatarkkuus on hyvin huono. Taloutta kohtaa parin vuoden aikana siinä määrin monet ja yllättävät shokit, että kaukana tulevaisuudessa olevan yksittäisen vuoden talouskehitystä kuvaava luku ei anna olennaista tietoa tulevasta.

Talouspolitiikan valmistelun kannalta olennaisin ennuste on syksyn ennuste tulevalle vuodelle, koska tätä informaatiota hyödynnetään eri instituutioiden talousarvioiden valmistelussa. Kalevi Sorsa säätiön raportissa ennusteiden osuvuutta arvioidaan ennustevirheiden keskiarvolla vuosina 2016–2025. PTT:n ennustevirheiden keskiarvo on tuolla ajanjaksolla 1,4 prosenttiyksikköä, minkä pohjalta voisi hyvinkin päätyä raportin arvioon ennusteiden hyödyttömyydestä.

Aikaperiodille 2016–2025 osuu kaksi suurta ja ennakoimatonta shokkia. Vuoden 2020 talouskehityksen määritti koronapandemia ja vuoden 2022 Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Arvioitaessa ennusteiden laatua näiden vuosien huomioiminen määrittää tuloksia merkittävästi. Esimerkiksi PTT:n ennustevirheet olivat vuodelle 2020 3,7 prosenttiyksikköä ja vuodelle 2022 3,3 prosenttiyksikköä. Nämä virheet eivät kerro mitään ennusteprosessin laadusta, mutta toki toimintaympäristön epävakaudesta.

Lyhyissä aikasarjoissa suuret yksittäiset havainnot vääristävät tuloksia, ja erityisesti keskiarvo on herkkä suurille yksittäisille havainnoille. PTT:n ennusteen kehitystyössä olemmekin laaduntarkkailussa käyttäneet mediaania vuosille 2011–2025, mutta sivuuttaen vuodet 2020 ja 2022. Näin mitattuna PTT:n ennustevirhe on ollut 0,4 prosenttiyksikköä. Alle 0,5 prosenttiyksikön virhe antaa hyvän lähtökohdan seuraavan vuoden talouden suunnittelulle, joten johtopäätös on aivan toinen kuin raportissa tehty.

Kalevi Sorsa säätiön mukaan talouspolitiikkaa ei pitäisi sitoa ennusteisiin vaan oikeisiin tietoihin. Raportissa tuodaan aivan oikein esille Tilastokeskuksen talouskehitystä kuvaavien lukujen suuret revisiot. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden alussa laatiman arvion edellisen vuoden talouskehityksestä on revisioitunut vuosina 2011–2025 prosenttiyksikön tai enemmän viitenä vuotena. Näin suuret revisiot vaikeuttavat merkittävästi ennusteiden tekemistä.  Mediaanirevisio on 0,4 prosenttiyksikköä vuosina 2011–2025, eli sama kuin PTT:n ennustevirhe. Tämän pohjalta herää kysymys siitä, mitä lopulta ovat ne oikeat tiedot.

Talouspolitiikan suunnitellun kannalta ennusteiden laadun parantaminen on keskeistä, mutta se on hyvin vaikeata ilman Tilastokeskuksen talouskehitystä kuvaavien tilastojen tarkkuuden parantumista. Lisäksi suuret revisiot olisi hyvä pitää mielessä, kun lähes reaaliaikaisesti hehkutetaan talouden suuria käänteitä ennakkotilastojen perusteella.