Yrityksen kokoon sidottu työnantajamaksu jarrutti kasvua – sen poistaminen maksoi itsensä takaisin

Suomessa yritysten työnantajan sosiaaliturvamaksu nousi aiemmin noin 2,5 prosenttiyksikköä, kun yrityksen verotuksessa tehtävät pääomapoistot ylittivät noin 50 500 euroa vuodessa. 

Vastaavanlaisia yrityksen kokoon tai toiminnan laajuuteen sidottuja vero- ja sääntelykynnyksiä käytetään eri puolilla maailmaa. Niiden vaikutuksia on kuitenkin usein tutkittu lähinnä aivan kynnysarvon ympäristössä. 

Labore-tutkija Sami Jysmän, Youssef Benzartin (University of California, Santa Barbara) ja Jarkko Harjun(University of Glasgow) tutkimus osoittaa, että tällaisen kynnyksen vaikutukset voivat ulottua paljon laajemmalle. 

Porrastuksen voimassa ollessa yritysten määrä kynnyksen yläpuolella oli noin 18 prosenttia pienempi kuin tutkijoiden arvion mukaan olisi ollut ilman järjestelmää. Vaikutukset ulottuivat yrityksiin, joiden koko oli moninkertainen varsinaiseen kynnysarvoon nähden. 

Tulokset viittaavat siihen, että sääntelyportaat voivat muodostaa yrityksille kasvun esteen, jolloin osa yrityksistä jää merkittävästi pienemmiksi kuin ne muutoin olisivat.

Portaan poistaminen kasvatti työllisyyttä, pääomakantaa ja arvonlisäystä 

Työnantajamaksun porrastus poistettiin vuoden 2010 alussa. Tutkijat hyödynsivät uudistusta luonnollisena koeasetelmana ja tarkastelivat yritysten kehitystä ennen muutosta ja sen jälkeen. 

Tutkimus perustuu kattaviin hallinnollisiin rekisteriaineistoihin vuosilta 1996–2016. Aineisto yhdistää yritysten verotiedot, tilinpäätöstiedot, työntekijätason palkkatiedot sekä tiedot yritysten omistuksesta. 

Porrastuksen kohteena olleiden yritysten työllisyys, pääomakanta ja arvonlisäys kasvoivat uudistuksen jälkeen noin 10 prosenttia. 

Tulokset osoittavat, että yrityksen kokoon sidotulla äkillisellä veromuutoksella voi olla huomattavia reaalitaloudellisia vaikutuksia yritysten kasvuun, investointeihin ja työllisyyteen.

Uusi menetelmä paljasti vaikutukset, joita tavanomainen vertailu ei tavoittanut 

Tutkimuksen keskeinen metodologinen havainto liittyy siihen, miten yritysten käyttäytymistä verokynnyksen ympärillä voidaan arvioida. 

Tutkijat kehittivät teoreettisen mallin, joka kuvaa, miten verokynnys vaikuttaa yritysten koko jakaumaan eikä vain aivan kynnysarvon lähellä toimiviin yrityksiin. Lisäksi he kehittivät uuden tilastollisen menetelmän, joka ottaa huomioon yritysten liikkumisen verokynnyksen eri puolille. 

Tavanomainen difference-in-differences-menetelmä voi tässä asetelmassa antaa vaikutuksista harhaisen ja lähes olemattoman arvion, koska yritysten kasvu muuttaa samalla sitä, mitkä yritykset kuuluvat verokynnyksen ylä- ja alapuolisiin ryhmiin. 

Uusi menetelmä mahdollistaa tällaisten politiikkakynnysten vaikutusten arvioinnin tilanteissa, joissa yritykset itse muuttavat asemaansa suhteessa arvioinnissa käytettyyn rajaan. 

Kasvun tuottamat verotulot ylittivät välittömän verotulomenetyksen 

Työnantajamaksun porrastuksen poistaminen pienensi välittömästi niiltä yrityksiltä kerättävää työnantajamaksua, joita korkeampi maksu oli koskenut. 

Samalla yritysten kasvu kuitenkin lisäsi muun muassa työstä ja yritystoiminnasta kertyviä verotuloja. 

Tutkijoiden laskelman mukaan yritysten käyttäytymisreaktioiden synnyttämä verotulojen kasvu oli noin 2,3-kertainen verrattuna uudistuksen mekaaniseen verotulomenetykseen. 

”Tutkimuksemme osoittaa, että yksittäinen yrityksen kokoon sidottu verokynnys voi hidastaa yritysten kasvua paljon laajemmin kuin vain aivan kynnysarvon tuntumassa. Kun porras poistettiin, yritysten työllisyys, pääomakanta ja arvonlisäys kasvoivat. Samalla kasvun synnyttämät verotulot ylittivät selvästi veromuutoksen välittömän verotulomenetyksen”, Laboren Sami Jysmä tiivistää. 

Tutkimus julkaistaan nyt sekä FIT Working Paperina että rinnakkaisjulkaisuna Laboren Työpaperit-sarjassa. 

Linkki julkaisuun ja sen tiivistelmään.

Taustatiedot 

Tutkimus: 
Sääntelykynnykset yritysten kasvun esteenä: teoriaa ja näyttöä työnantajamaksujen porrastuksesta (engl. PolicyThresholds as Growth Barriers: Theory and Evidence from a Payroll Tax Notch) 

Tekijät: 
Sami Jysmä, erikoistutkija, Labore ja Tampereen yliopisto 
Youssef Benzarti, apulaisprofessori, University of California, Santa Barbara 
Jarkko Harju, professori, University of Glasgow 

Aineisto: 
Kattavat hallinnolliset rekisteriaineistot Suomessa toimivista yrityksistä vuosilta 1996–2016. Aineisto sisältää yritysten verotiedot, tilinpäätöstiedot, työntekijätason palkkatiedot sekä omistajatiedot. 

Rahoitus: 
Suomen Akatemia (apuraha nro 346252) ja Palkansaajasäätiö (Tutkijapolku) 

Julkaisu: 
Tutkimus on julkaistu myös työpaperiversioina seuraavissa kansainvälisissä julkaisuissa: 
NBER Working Paper: https://www.nber.org/papers/w35484 
CEPR Discussion Paper: https://cepr.org/publications/dp21779 
CESifo Working Paper: https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=7097830