Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro: Yritysten kestävyyssääntelyn syntypolusta kannattaisi ottaa opiksi

Puheenvuorossaan Puro palautti mieliin, että nykyisen komission aikana edellisellä parlamenttikaudella hyväksyttyä kestävän yritystoiminnan sääntelyä on purettu ja kevennetty. Uusi sääntely on kevyempää, koskettaa harvempia ja tulee voimaan myöhemmin.

"Ajankuva on sellainen, ettei vastuullisuus sijoittajille tai varainhoitajille juuri nyt ole mikään kilpailuetu ja monista tuntuu, että sääntelyn purku kohdistuu aina ja vain kestävyys- ja vastuullisuussääntelyyn", Puro kuvaa tämänhetkistä ilmapiiriä.

Puro kiinnitti huomiota nykyisen sääntelyn varsin poukkoiseen syntypolkuun. Viiden vuoden takaisilla esityksillään komissio – Euroopan parlamentin enemmistön vahvalla tuella – tavoitteli maailman edistyksellisintä lainsäädäntöä. Elinkeinoelämän raivokkaan lobbauksen myötä säännökset hyväksyttiin edellisen parlamenttikauden loppumetreillä kevennetyssä muodossaan.

Vastustajien hampaankoloon jäi kuitenkin paljon, ja tällä kaudella sääntelyä on purettu lisää. Heti kauden alussa komissio päätti Omnibus-esityksellään keskeyttää edellisellä kaudella hyväksytyn yritysten kestävyyssääntelyn soveltamisen siihen saakka, kunnes uusi lainsäädäntö saatiin voimaan. Esimerkiksi yritysvastuudirektiivin soveltamisrajat nostettiin niin korkeiksi, että Suomessa uusi lainsäädäntö koskee vain muutamia yrityksiä.

Puro pitää kestävyyssääntelyn tavoitteita tärkeinä, mutta nosti esiin kysymyksen siitä, olisiko tavoitteisiin voitu pyrkiä maltillisemmin ja vaikuttavammilla keinoilla:

"Tässä välillä maailma kääntyi uuteen asentoon, mutta kannattaa kuitenkin pysähtyä miettimään, olisiko maltillisimmilla askelilla päästy sekä kestävyyden että elinkeinoelämän kannalta parempaan lopputulokseen. Ehkä vanha viisaus siitä, että politiikassa ei kannata tavoitella selkävoittoja, pätee tässäkin", Puro pohtii.

Perustuen Tradekan kokemuksiin paitsi sijoittajana myös neljän suomalaisen palvelualayhtiön pitkäjänteisenä omistajana Puro kiinnitti puheenvuorossaan huomiota siihen, että kestävyydestä kiinnostuneiden tahojen kannattaisi nyt kiinnittää enemmän huomiota sääntelyn vaikuttavuuteen ja olennaisuuteen.

"Tämä aika kannattaisi käyttää raportointivaatimusten ja yritysvastuusääntelyn kääntämiseen kohti asioita, joilla oikeasti on merkitystä paremman huomisen kannalta. Monimutkaisiin ongelmiin on harvoin tarjolla yksinkertaisia ratkaisuja", sanoo Puro.

Puro nosti esiin myös kysymyksen siitä, ohjaavatko nykyiset mittarit ja vaatimukset huomion aina niihin asioihin, joilla kestävyyden näkökulmasta on suurin merkitys. Esimerkkinä hän käytti sijoitusten hiilijalanjälkeä ja fossiilisesta energiasta irtautumisen vaatimia investointeja. 

"Kannammeko riittävästi huolta siitä, miten rahoitetaan kaikki ne investoinnit, joita siirtyminen fossiilittomaan maailmaan todellisuudessa vaatii? Mittaamme ja minimoimme hiilijalanjälkeämme, mutta kuinka paljon kiinnitämme huomiota siihen, saavatko kuitenkin fossiilisiin hiilivety-yhtiöihin sijoittavat sijoituksilleen parempaa tuottoa."

Samalla Puro korosti, että yrityksille asetettavia vaatimuksia olisi tarkasteltava suhteessa siihen toimintaympäristöön, jossa yritykset toimivat.

"Näemme valtavasti vaivaa saadaksemme sääntelyyn mukaan vaatimuksia, esimerkiksi että yrityksen strategian on oltava Pariisin ilmastosopimuksen mukainen, pohtimatta, tukevatko yritystemme toiminta- ja regulaatioympäristöt näitä vaatimuksia", Puro päättää.