Elias Tillandz -palkinto myönnettiin BioCity Symposiumissa sydäninfarktin diagnostiikkaa parantavalle tutkimusartikkelille
27.8.2026 09:00:00 EEST | Turun yliopisto | Tiedote
Vuoden 2025 Elias Tillandz -palkinto myönnettiin tutkimukselle, jossa osoitettiin troponiinin pitkän muodon potentiaali sydäninfarktin diagnostiikassa. Palkinto luovutettiin torstaina 27.8.2026 BioCity-symposiumin avajaisseremoniassa.

Elias Tillandz -julkaisupalkinto myönnetään vuosittain parhaalle BioCity Turun tutkijoiden julkaisemalle tutkimusartikkelille. Palkinnon ovat rahoittaneet puoliksi BioCity Turku ja Åbo Akademin säätiö, ja se on suuruudeltaan 12 000 euroa.
BioCity Turku on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen organisaatio, joka tukee ja koordinoi Turun kampusalueen biotieteiden tutkimusta. BioCity Turun ja Turun Biotiedekeskuksen yhteinen tieteellinen neuvottelukunta valitsi palkinnon saajan koko tutkijayhteisön ehdotusten pohjalta.
Vuoden 2025 parhaana tutkimuksena palkittiin apulaisprofessori Saara Wittfoothin tutkimusryhmän tutkimusartikkeli. Tutkimuksessa osoitettiin, että sydänperäisen troponiinin pidempi muoto, pitkä troponiini T, auttaa erottamaan sydäninfarktin muista sairauksista, jotka nostavat troponiiniarvoa.
Elias Tillandz -palkinto on nimetty Turun Akatemian professorin Elias Tillandzin (1640–1693) mukaan. Tillandz toi kokemusperäisen tieteen Turkuun ja julkaisi ensimmäisen varsinaisen tieteellisen tutkimuksen Turussa.
Tutkimuksessa kehitetyllä testillä sydäninfarkti voidaan diagnosoida tarkemmin ja nopeammin
Sydänperäiset troponiinit ovat proteiineja, joita löytyy normaalisti elimistöstä pelkästään sydänlihassoluista. Aiempien tutkimusten perusteella troponiinit vapautuvat sydämestä verenkiertoon sydäninfarktin yhteydessä pilkkoutumattomina tai vain vähäisesti pilkkoutuneina pitkinä molekyyleinä, kun taas muissa yhteyksissä sydänperäinen troponiini löytyy verestä pienemmäksi pilkkoutuneina lyhyinä molekyyleinä.
Turun yliopiston bioteknologian laitoksen biotekniikan yksikössä Wittfoothin tutkimusryhmässä kehitettiin aikaisemmin uusi yksinkertainen immunomääritystesti, joka tunnistaa pelkästään pitkät troponiinimolekyylit.
Kliinisessä työssä sairaaloissa käytetään tällä hetkellä testiä, joka mittaa verestä yleisen sydänperäisen troponiinitason: pilkkoutumattomat, vähäisesti pilkkoutuneet sekä pieniksi pilkkoutuneet troponiinimolekyylit. Kohonneita troponiiniarvoja voi kuitenkin esiintyä sydäninfarktin lisäksi myös muissa tiloissa, kuten munuaissairauden tai eteisvärinän yhteydessä. Vain noin 10-20 prosenttia potilaista, joilla troponiini on koholla, saa infarktidiagnoosin.
Wittfoothin tutkimusryhmän palkittu tutkimus tehtiin läheisessä yhteistyössä Tyksin Sydänkeskuksen, Munuaiskeskuksen, Akuutin ja Laboratorioiden kanssa, ja siinä osoitettiin, että uusi, troponiinin pitkää muotoa mittaava testi voi parantaa sydäninfarktin diagnostiikkaa tunnistamalla sydäninfarktipotilaat tehokkaammin.
– Aiemmin olemme tutkineet testin toimivuutta vain muutamilla kymmenillä potilailla, mutta tässä tutkimuksessa pystyimme osoittamaan testin toimintakyvyn yli 1800:lla sydäninfarktiepäilyn takia sairaalaan saapuneella potilaalla, Wittfooth kertoo.
Palkittu tutkimus julkaistiin arvostetussa European Heart Journal -tiedelehdessä, jossa julkaistiin samassa numerossa myös editorial-kirjoitus, jossa Wittfoothin tutkimusryhmän tutkimus esiteltiin tärkeänä virstanpylväänä troponiinin tutkimuksen historiassa.
Löydösten hyödyntäminen käytännön kliinisessä työssä vaatii vielä lisätutkimusta ja automatisoidun kaupallisen testin kehittämistä, mutta palkitun tutkimuksen löydökset ovat lupaavia. Wittfooth on otettu tutkimusryhmän saamasta palkinnosta:
– Tillandz-palkinto on todella hieno tunnustus, etenkin koska tutkimuksemme ei ole perustutkimusta, vaan tärkeää soveltavaa tutkimusta.
Tutkimukseen on saatu rahoitusta Business Finland Research to Business -rahoitusinstrumentista.
Palkittu artikkeli “Long forms of cardiac troponin T for myocardial infarction diagnosis: the SuperTROPO study” julkaistiin European Heart Journal -lehdessä joulukuussa 2025.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Saara WittfoothApulaisprofessoriTurun yliopisto
Puh:+358 50 476 5496saara.wittfooth@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/saara-wittfoothTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat

Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Miksi kadotimme yhteyden toisiin? Uutuuskirja kertoo, miksi yksilön ja yhteisön etu ovat erkaantuneet toisistaan26.8.2026 11:15:43 EEST | Tiedote
Liian moni järjestelmä kannustaa yksilölliseen optimointiin, vaikka yksilön hyvä ja yhteinen hyvä voitaisiin sovittaa nykyistä paremmin yhteen. Näin esitetään Turun yliopiston kasvatustieteen professori Niina Junttilan ja väitöskirjatutkija Emil Salovuoren toimittamassa uutuuskirjassa. Tutkijoiden mukaan yhteiskunnalliset järjestelmät pitää suunnitella niin, että yhteiseen etuun panostaminen on palkitsevaa. Yksilökeskeisyys on syntynyt pitkän modernisaatiokehityksen sivutuotteena.
Väitös: Puutiaisista löytyi laaja kirjo viruksia, ja merkittäviä lajikohtaisia eroja niiden esiintymisessä26.8.2026 08:52:23 EEST | Tiedote
Theophilus Yaw Alalen väitöskirjassa tutkitaan Suomessa esiintyvien puutiaislajien geneettistä vaihtelua ja risteytymistä, puutiaisvälitteisten virustautien historiaa sekä puutiaisista löytyvien virusten monimuotoisuutta. Tutkimuksessa löydettiin laaja kirjo puutiaisten kantamia viruksia, joista osa vaikuttaa aiemmin tuntemattomilta. Puutiaislajien kantamissa viruksissa havaittiin merkittäviä eroja lajien välillä.
Tutkijat löysivät molekyylikytkimen, joka auttaa aggressiivista suolistosyöpää leviämään25.8.2026 12:14:29 EEST | Tiedote
Turun yliopiston biotiedekeskuksen ja Pariisin Gustave Roussy -instituutin tutkijat ovat löytäneet molekyylitason mekanismin, joka ratkaisee, ovatko aggressiivisen suolistosyövän solut oikein- vai nurinpäin niiden levitessä elimistössä. Löydös voi auttaa tunnistamaan potilaat, joilla on suurin riski syövän leviämiseen vatsaonteloon. Tutkimus on julkaistu Nature Communications -tiedelehdessä. Ingressi
Väitös: Uniapneaa voi hoitaa nielurisaleikkauksella25.8.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan aikuisten uniapneaa voidaan hoitaa myös nielurisaleikkauksella tehokkaasti ja pitkäkestoisesti. Kevyempi osittainen nielurisaleikkaus vaikuttaa olevan myös tehokas hoitomuoto, jonka pitkäaikaistehosta tarvitaan vielä lisätutkimusta.
Esseistit sanavedessä, flyygeli portaissa – luova kirjoittaminen saa uusia muotoja24.8.2026 12:43:59 EEST | Tiedote
Luovan kirjoittamisen oppiaineen esseekurssin tekstit kasvoivat itsenäiseksi esseekokoelmaksi. Kevään pilottikurssilla taas kokeiltiin, mitä tapahtuu, kun teksti ei jää paperille. Syntyi ääniteoksia, joissa tekstin rinnalla merkityksiä rakentavat ihmisääni, rytmi, tauot, hiljaisuus ja tehosteet. Teoksia juhlistetaan Turun yliopistolla 26.8.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme