Turun yliopisto

Miksi kadotimme yhteyden toisiin? Uutuuskirja kertoo, miksi yksilön ja yhteisön etu ovat erkaantuneet toisistaan

26.8.2026 11:15:43 EEST | Turun yliopisto | Tiedote

Jaa

Liian moni järjestelmä kannustaa yksilölliseen optimointiin, vaikka yksilön hyvä ja yhteinen hyvä voitaisiin sovittaa nykyistä paremmin yhteen. Näin esitetään Turun yliopiston kasvatustieteen professori Niina Junttilan ja väitöskirjatutkija Emil Salovuoren toimittamassa uutuuskirjassa. Tutkijoiden mukaan yhteiskunnalliset järjestelmät pitää suunnitella niin, että yhteiseen etuun panostaminen on palkitsevaa. Yksilökeskeisyys on syntynyt pitkän modernisaatiokehityksen sivutuotteena.

Uutuusteos tarkastelee yhteiskunnan kehitystä yhteisökeskeisyydestä kohti yksilökeskeisyyttä. Syy löytyy yhteiskunnan rakenteista, jotka ohjaavat yhä useammin oman edun tavoitteluun.
Uutuusteos tarkastelee yhteiskunnan kehitystä yhteisökeskeisyydestä kohti yksilökeskeisyyttä. Syy löytyy yhteiskunnan rakenteista, jotka ohjaavat yhä useammin oman edun tavoitteluun.

Kasvatustieteen professori Niina Junttilan ja väitöskirjatutkija Emil Salovuoren toimittama uutuusteos Miksi kadotimme yhteyden toisiin? Lauman edusta yksilön etuun tarkastelee yhteiskunnan kehitystä yhteisökeskeisyydestä kohti yksilökeskeisyyttä. 

Kirjan mukaan kehitys ei johdu siitä, että ihmisistä olisi tullut moraalisesti huonompia, vaan yhteiskunnan rakenteista, jotka ohjaavat yhä useammin oman edun tavoitteluun. 

– Monet yhteiskunnalliset kehityskulut ovat olleet sinänsä hyviä: autonomia, yksilön oikeudet, koulutus, vaurastuminen, hyvinvointivaltio, liikkumisen vapaus, yksilön arvon tunnustaminen ja mahdollisuus irrottautua haitallisista yhteisöistä, Junttila sanoo.

– Ongelma syntyy siitä, että samat kehityskulut ovat samalla heikentäneet pysyviä, vastavuoroisia ja velvoittavia yhteyksiä toisiin ihmisiin. 

Kirja osoittaa, että yksilökeskeinen ajattelu on juurtunut syvälle sekä yhteiskunnallisiin järjestelmiin ja kannustimiin että tapaan, jolla puhumme hyvinvoinnista.

  Kirja ei romantisoi menneisyyttä eikä ehdota yksilön oikeuksien purkamista.

Junttila johtaa strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Right to Belong -tutkimuskonsortiota, jossa etsitään ratkaisuja lasten ja nuorten yksinäisyyteen ja ulkopuolisuuden kokemuksiin. Yhdessä Salovuoren kanssa he myös koordinoivat eduskunnasta puheenjohdettua Osallistujien Suomi -ohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa kaikenikäisten suomalaisten yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.

Kolmekymmentä asiantuntijaa pohtii, miten yksilökeskeisyys eri yhteiskunnan sektoreilla näkyy

Kirja ilmestyy 28. elokuuta, ja siinä kolmekymmentä eri alojen asiantuntijaa tarkastelee tätä yhteiskunnallista kehitystä omista näkökulmistaan käsin. Kirjan luvuissa käsitellään muun muassa perheiden ja lähiyhteisöjen, koulutusjärjestelmien sekä työelämän muutoksia. Lisäksi pohditaan muun muassa talouden, digitalisaation ja moraali- ja oikeuskäsityksen vaikutuksia yksilökeskeistymiseen.

– Kirja ei romantisoi menneisyyttä eikä ehdota yksilön oikeuksien purkamista. Sen sijaan esitämme, että yksilön hyvä ja yhteinen hyvä voidaan sovittaa nykyistä paremmin yhteen. Yhteiskunnalliset järjestelmät pitää suunnitella niin, että yhteiseen etuun panostaminen on rationaalista, näkyvää ja palkitsevaa. Tällä hetkellä liian moni järjestelmä kannustaa yksilölliseen optimointiin, huomauttaa Salovuori. 

Teos tarjoaa ajattelemisen aihetta kasvatus-, opetus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, opiskelijoille, päättäjille sekä kaikille yhteiskunnan suunnasta ja tulevaisuudesta kiinnostuneille. Turun yliopistosta kirjoittajakaartiin kuuluvat Junttilan ja Salovuoren lisäksi työelämäprofessori Pia Kola-Torvinen, projektitutkija Nina Mellenius ja väitöskirjatutkija Saija Westerlund-Cook. Santalahden kustantama teos syventää viime vuonna julkaistun Miksi ihminen tarvitsee toisia? Laumavietti ihmisen ydintarpeena -kirjan teemoja.

Tervetuloa julkaisutilaisuuteen Oodiin 31.8.

Kirjan julkaisutilaisuus järjestetään Helsingin keskustakirjasto Oodissa (3. kerros, Saarikoski-matto) maanantaina 31.8. klo 17–19. Kirjan kirjoittajia on tavattavissa Oodissa tilaisuuden jälkeen. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. 

Tutustu teokseen kustantajan sivuilla: Miksi kadotimme yhteyden toisiin? - Niina Junttila - Emil Salovuori (toim.) | Santalahti

Tutustu kirjanjulkistustilaisuuden ohjelmaan: Kirjanjulkistustilaisuus: Miksi kadotimme yhteyden toisiin? Lauman edusta yksilön etuun – Osallistujien Suomi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Uutuusteos tarkastelee yhteiskunnan kehitystä yhteisökeskeisyydestä kohti yksilökeskeisyyttä. Syy löytyy yhteiskunnan rakenteista, jotka ohjaavat yhä useammin oman edun tavoitteluun.
Uutuusteos tarkastelee yhteiskunnan kehitystä yhteisökeskeisyydestä kohti yksilökeskeisyyttä. Syy löytyy yhteiskunnan rakenteista, jotka ohjaavat yhä useammin oman edun tavoitteluun.
Lataa
Kasvatustieten professori Niina Junttila.
Kasvatustieten professori Niina Junttila.
Lataa
Väitöskirjatutkija Emil Salovuori
Väitöskirjatutkija Emil Salovuori
Lataa

Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.

Turun yliopiston mediatiedotteet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto

Väitös: Puutiaisista löytyi laaja kirjo viruksia, ja merkittäviä lajikohtaisia eroja niiden esiintymisessä26.8.2026 08:52:23 EEST | Tiedote

Theophilus Yaw Alalen väitöskirjassa tutkitaan Suomessa esiintyvien puutiaislajien geneettistä vaihtelua ja risteytymistä, puutiaisvälitteisten virustautien historiaa sekä puutiaisista löytyvien virusten monimuotoisuutta. Tutkimuksessa löydettiin laaja kirjo puutiaisten kantamia viruksia, joista osa vaikuttaa aiemmin tuntemattomilta. Puutiaislajien kantamissa viruksissa havaittiin merkittäviä eroja lajien välillä.

Tutkijat löysivät molekyylikytkimen, joka auttaa aggressiivista suolistosyöpää leviämään25.8.2026 12:14:29 EEST | Tiedote

Turun yliopiston biotiedekeskuksen ja Pariisin Gustave Roussy -instituutin tutkijat ovat löytäneet molekyylitason mekanismin, joka ratkaisee, ovatko aggressiivisen suolistosyövän solut oikein- vai nurinpäin niiden levitessä elimistössä. Löydös voi auttaa tunnistamaan potilaat, joilla on suurin riski syövän leviämiseen vatsaonteloon. Tutkimus on julkaistu Nature Communications -tiedelehdessä. Ingressi

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye