Miksi kadotimme yhteyden toisiin? Uutuuskirja kertoo, miksi yksilön ja yhteisön etu ovat erkaantuneet toisistaan
26.8.2026 11:15:43 EEST | Turun yliopisto | Tiedote
Liian moni järjestelmä kannustaa yksilölliseen optimointiin, vaikka yksilön hyvä ja yhteinen hyvä voitaisiin sovittaa nykyistä paremmin yhteen. Näin esitetään Turun yliopiston kasvatustieteen professori Niina Junttilan ja väitöskirjatutkija Emil Salovuoren toimittamassa uutuuskirjassa. Tutkijoiden mukaan yhteiskunnalliset järjestelmät pitää suunnitella niin, että yhteiseen etuun panostaminen on palkitsevaa. Yksilökeskeisyys on syntynyt pitkän modernisaatiokehityksen sivutuotteena.

Kasvatustieteen professori Niina Junttilan ja väitöskirjatutkija Emil Salovuoren toimittama uutuusteos Miksi kadotimme yhteyden toisiin? Lauman edusta yksilön etuun tarkastelee yhteiskunnan kehitystä yhteisökeskeisyydestä kohti yksilökeskeisyyttä.
Kirjan mukaan kehitys ei johdu siitä, että ihmisistä olisi tullut moraalisesti huonompia, vaan yhteiskunnan rakenteista, jotka ohjaavat yhä useammin oman edun tavoitteluun.
– Monet yhteiskunnalliset kehityskulut ovat olleet sinänsä hyviä: autonomia, yksilön oikeudet, koulutus, vaurastuminen, hyvinvointivaltio, liikkumisen vapaus, yksilön arvon tunnustaminen ja mahdollisuus irrottautua haitallisista yhteisöistä, Junttila sanoo.
– Ongelma syntyy siitä, että samat kehityskulut ovat samalla heikentäneet pysyviä, vastavuoroisia ja velvoittavia yhteyksiä toisiin ihmisiin.
Kirja osoittaa, että yksilökeskeinen ajattelu on juurtunut syvälle sekä yhteiskunnallisiin järjestelmiin ja kannustimiin että tapaan, jolla puhumme hyvinvoinnista.
Kirja ei romantisoi menneisyyttä eikä ehdota yksilön oikeuksien purkamista.
Junttila johtaa strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Right to Belong -tutkimuskonsortiota, jossa etsitään ratkaisuja lasten ja nuorten yksinäisyyteen ja ulkopuolisuuden kokemuksiin. Yhdessä Salovuoren kanssa he myös koordinoivat eduskunnasta puheenjohdettua Osallistujien Suomi -ohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa kaikenikäisten suomalaisten yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.
Kolmekymmentä asiantuntijaa pohtii, miten yksilökeskeisyys eri yhteiskunnan sektoreilla näkyy
Kirja ilmestyy 28. elokuuta, ja siinä kolmekymmentä eri alojen asiantuntijaa tarkastelee tätä yhteiskunnallista kehitystä omista näkökulmistaan käsin. Kirjan luvuissa käsitellään muun muassa perheiden ja lähiyhteisöjen, koulutusjärjestelmien sekä työelämän muutoksia. Lisäksi pohditaan muun muassa talouden, digitalisaation ja moraali- ja oikeuskäsityksen vaikutuksia yksilökeskeistymiseen.
– Kirja ei romantisoi menneisyyttä eikä ehdota yksilön oikeuksien purkamista. Sen sijaan esitämme, että yksilön hyvä ja yhteinen hyvä voidaan sovittaa nykyistä paremmin yhteen. Yhteiskunnalliset järjestelmät pitää suunnitella niin, että yhteiseen etuun panostaminen on rationaalista, näkyvää ja palkitsevaa. Tällä hetkellä liian moni järjestelmä kannustaa yksilölliseen optimointiin, huomauttaa Salovuori.
Teos tarjoaa ajattelemisen aihetta kasvatus-, opetus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, opiskelijoille, päättäjille sekä kaikille yhteiskunnan suunnasta ja tulevaisuudesta kiinnostuneille. Turun yliopistosta kirjoittajakaartiin kuuluvat Junttilan ja Salovuoren lisäksi työelämäprofessori Pia Kola-Torvinen, projektitutkija Nina Mellenius ja väitöskirjatutkija Saija Westerlund-Cook. Santalahden kustantama teos syventää viime vuonna julkaistun Miksi ihminen tarvitsee toisia? Laumavietti ihmisen ydintarpeena -kirjan teemoja.
Tervetuloa julkaisutilaisuuteen Oodiin 31.8.
Kirjan julkaisutilaisuus järjestetään Helsingin keskustakirjasto Oodissa (3. kerros, Saarikoski-matto) maanantaina 31.8. klo 17–19. Kirjan kirjoittajia on tavattavissa Oodissa tilaisuuden jälkeen. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista.
Tutustu teokseen kustantajan sivuilla: Miksi kadotimme yhteyden toisiin? - Niina Junttila - Emil Salovuori (toim.) | Santalahti
Tutustu kirjanjulkistustilaisuuden ohjelmaan: Kirjanjulkistustilaisuus: Miksi kadotimme yhteyden toisiin? Lauman edusta yksilön etuun – Osallistujien Suomi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Emil SalovuoriVäitöskirjatutkija
Puh:+358 44 210 7111emil.salovuori@utu.fiNiina JunttilaProfessori
Puh:+358 29 450 3824niina.junttila@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/niina-junttilaTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Väitös: Puutiaisista löytyi laaja kirjo viruksia, ja merkittäviä lajikohtaisia eroja niiden esiintymisessä26.8.2026 08:52:23 EEST | Tiedote
Theophilus Yaw Alalen väitöskirjassa tutkitaan Suomessa esiintyvien puutiaislajien geneettistä vaihtelua ja risteytymistä, puutiaisvälitteisten virustautien historiaa sekä puutiaisista löytyvien virusten monimuotoisuutta. Tutkimuksessa löydettiin laaja kirjo puutiaisten kantamia viruksia, joista osa vaikuttaa aiemmin tuntemattomilta. Puutiaislajien kantamissa viruksissa havaittiin merkittäviä eroja lajien välillä.
Tutkijat löysivät molekyylikytkimen, joka auttaa aggressiivista suolistosyöpää leviämään25.8.2026 12:14:29 EEST | Tiedote
Turun yliopiston biotiedekeskuksen ja Pariisin Gustave Roussy -instituutin tutkijat ovat löytäneet molekyylitason mekanismin, joka ratkaisee, ovatko aggressiivisen suolistosyövän solut oikein- vai nurinpäin niiden levitessä elimistössä. Löydös voi auttaa tunnistamaan potilaat, joilla on suurin riski syövän leviämiseen vatsaonteloon. Tutkimus on julkaistu Nature Communications -tiedelehdessä. Ingressi
Väitös: Uniapneaa voi hoitaa nielurisaleikkauksella25.8.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan aikuisten uniapneaa voidaan hoitaa myös nielurisaleikkauksella tehokkaasti ja pitkäkestoisesti. Kevyempi osittainen nielurisaleikkaus vaikuttaa olevan myös tehokas hoitomuoto, jonka pitkäaikaistehosta tarvitaan vielä lisätutkimusta.
Esseistit sanavedessä, flyygeli portaissa – luova kirjoittaminen saa uusia muotoja24.8.2026 12:43:59 EEST | Tiedote
Luovan kirjoittamisen oppiaineen esseekurssin tekstit kasvoivat itsenäiseksi esseekokoelmaksi. Kevään pilottikurssilla taas kokeiltiin, mitä tapahtuu, kun teksti ei jää paperille. Syntyi ääniteoksia, joissa tekstin rinnalla merkityksiä rakentavat ihmisääni, rytmi, tauot, hiljaisuus ja tehosteet. Teoksia juhlistetaan Turun yliopistolla 26.8.
Pikkulotista kasvatettiin ihanteellisia ja uhrautuvia isänmaan palvelijoita, jotka halusivat antaa panoksensa maanpuolustukselle24.8.2026 10:52:38 EEST | Tiedote
Lotta Svärdin tyttötyö alkoi sisäpoliittisesti levottomaan aikaan 1930-luvun alussa. Pikkulotat olivat 8–16-vuotiaita tyttöjä, ja he siirtyivät 17-vuotiaina aikuisiin lottiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


