Puuntuotannon tuet lisäävät metsänhoidon investointeja ja tuottavat yhteiskunnallisia hyötyjä
27.8.2026 10:05:24 EEST | Pellervon taloustutkimus PTT | Tiedote
Puuntuotannon tuet lisäävät metsänhoidon investointeja ja tuottavat merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys. Tämän vuoksi julkisille tuille on vahvat yhteiskunnalliset ja taloudelliset perusteet. Tukia maksetaan vuosittain noin 32 miljoonaa euroa, joista palautuu valtiolle suoraan erilaisina veroina liki kaksi kolmasosaa. Tuet myös lisäävät työllisyyttä.
”Valtion näkökulmasta tuet ovat panostus tulevaisuuteen. Oikea-aikaiset investoinnit metsänhoitoon parantavat metsäteollisuuden tulevaa puunsaantia ja siten toimintaedellytyksiä. Nämä pitkän aikavälin vaikutukset ovat keskeinen peruste julkiselle tuelle”, sanoo metsäekonomisti Matti Valonen.
Tulosten perusteella tuet lisäävät metsänhoitotoimia, parantavat pitkällä aikavälillä tuotetun puun laatua ja vahvistavat metsäteollisuuden tulevaa raaka-ainepohjaa. Samalla ne ohjaavat ottamaan huomioon ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteita talousmetsissä. Näin hyötyjä kohdistuu koko yhteiskuntaan eikä vain metsänomistajille.
Valtio maksaa puuntuotannon tukia metsänomistajille vuosittain noin 32 miljoonaa euroa. Tästä palautuu valtiolle metsänomistajien pääomatuloveroina, tuen lisäämästä työstä syntyvinä ansiotulo- ja yhteisöveroina sekä pidemmällä aikavälillä syntyvien kantorahatulojen pääomaverotuloina yli 20 miljoonaa euroa.
Tuet lisäävät metsänhoidon toimialan työllisyyttä arviolta noin 150 henkilötyövuotta ja lisäksi pidemmällä aikavälillä suuremman ainespuukertymän johdosta 394 henkilötyövuotta puunkorjuussa ja -kuljetuksessa ja metsäteollisuudessa.
Terveyslannoituksen tuki tuottaa ilmastohyötyjä
Selvityksessä tarkasteltiin taimikon ja nuoren metsän hoitoon, terveyslannoitukseen, metsäteiden tukeen ja suometsänhoitoon myönnettäviä tukia. Tukijärjestelmällä on selvityksen mukaan aktivoiva vaikutus metsänomistajiin, ja se lisää metsänhoitotöiden tekemistä. Tukien vaikuttavuus riippuu kuitenkin muun muassa niiden kohdentumisesta ja ennakoitavuudesta.
Eri tukien vaikutuksia tarkasteltaessa esimerkiksi terveyslannoituksen tuki tuottaa ilmastohyötyjä, koska se ylläpitää ja vahvistaa metsien kasvukykyä kohteissa, joissa ravinnepuutos rajoittaa puuston kehitystä. Kasvukyvyn palautuminen lisää puuston hiilensidontaa ja voi vahvistaa metsien pitkän aikavälin hiilinielua. Erityisesti tuhkalannoituksen vaikutukset voivat olla pitkäkestoisia. Turvemailla tuhkalannoitus voi lisätä puuston kasvua useiden vuosikymmenten ajan.
Tukijärjestelmä on merkittävä osa yksityismetsien metsänhoitoa
Taimikonhoidon keskeinen metsätaloudellinen vaikutus puolestaan on puuston kasvun ohjaaminen laadukkaampaan ja taloudellisesti arvokkaampaan puustoon. Ajallaan tehty taimikonhoito lisää aiemman tutkimuksen mukaan erityisesti tukkipuun määrää ja parantaa metsän pitkän aikavälin taloudellista tuottoa.
Tuki lisää ja aikaistaa taimikon ja nuoren metsän hoitotöitä sekä ohjaa niiden toteutusta tukiehtojen mukaiseen suuntaan. Se on merkittävä ohjauskeino taimikon ja nuoren metsän hoidon edistämisessä.
”Suomen metsissä on kuitenkin yhä merkittäviä hoitorästejä, jotka voivat heikentää puuntuotannon edellytyksiä pitkällä aikavälillä. Tukijärjestelmä ei yksin riitä poistamaan näitä rästejä, vaan sen rinnalla tarvitaan neuvontaa ja toimivia metsäpalveluja”, sanoo vanhempi metsäekonomisti Jani Laturi.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC rf, Koneyrittäjät ry ja Sahateollisuus ry.
Selvitys on julkaistu osoitteessa https://www.ptt.fi/julkaisut/puuntuotannon-tukien-vaikutukset-metsasektoriin-valtiontalouteen-ja-tyollisyyteen/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jani Laturivanhempi metsäekonomisti
Puh:+358 40 547 4354jani.laturi@ptt.fiMatti ValonenmetsäekonomistiPellervon taloustutkimus PTT ry
Puh:+358 40 164 8151matti.valonen@ptt.fiTietoja julkaisijasta
Pellervon taloustutkimus PTT on soveltavaa taloustutkimusta ja talousennusteita tekevä riippumaton tutkimuslaitos. Perinteisiä vahvoja tutkimusalueitamme ovat kansantalous, maa- ja elintarviketalous, metsä- ja ympäristötalous sekä asuntomarkkinat. Erityisosaamistamme on talouden ilmiöiden alueellinen tarkastelu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pellervon taloustutkimus PTT
Pikakommentti: Kesä ei sulattanut hyhmäistä asuntokauppaa27.8.2026 08:52:16 EEST | Tiedote
Asuntomarkkinoilla ei näy vieläkään käänteen merkkejä, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa aamun tuoreita tilastoja. Pitkään tutuksi tullut hintojen sahaus ja paikoin jopa laskeva suunta jatkuu, eikä kuluttajien vahvistunut luottamus vielä näy asunnonostoaikeissa.
PTT:n politiikkasuositus: Hyvinvointi ja kasvu eivät saa unohtua julkisen talouden jättisopeutuksessa26.8.2026 10:10:27 EEST | Tiedote
Seuraavalla hallituksella on kriittisen tärkeä ja vaativa tehtävä sopeuttaa Suomen julkista taloutta niin, etteivät talouskasvu tai ihmisten hyvinvointi kärsi kohtuuttomasti. Pellervon taloustutkimus PTT muistuttaa politiikkasuosituksessaan, että niin menojen leikkauksia kuin verojen korotuksiakin tarvitaan, koska sopeutustarve on hyvin suuri. Eri toimien lopullinen vaikutus kuitenkin riippuu kokonaisuudesta.
Pikakommentti: Talouskasvu ei vielä näy laajasti työmarkkinoilla25.8.2026 09:12:41 EEST | Tiedote
Työllisyyden lasku on hidastunut, mutta vielä työmarkkinoilla ei ole näkyvissä selvää käännettä, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk tuoreita tilastoja.
Webinaari 7.9.: Voidaanko verokannustimilla hillitä luontokatoa ja edistää luonnonarvomarkkinoita?13.8.2026 10:15:33 EEST | Kutsu
Tervetuloa 7.9. klo 12.00 webinaariin, jossa julkaistaan Verokannustimet luonnonsuojeluun ja luonnonarvojen tuottamiseen -hankkeen loppuraportti. Hankkeessa selvitettiin, miten verotuksellisia ratkaisuja, kuten yritysten verokannustimia, voidaan hyödyntää luontokadon hillitsemisessä ja luonnonarvomarkkinoiden kehittämisessä.
Maatalouden omistajanvaihdoksia pitäisi edistää alalle tulossa, omaisuuden siirrossa ja luopumisessa13.8.2026 09:33:27 EEST | Tiedote
Onnistuneet omistajanvaihdokset ovat tärkeitä maataloustuotannon jatkuvuudelle ja maaseudun elinvoimalle, mutta nykyiset politiikkatoimet eivät riittävästi ota huomioon vaihdoksen eri vaiheita. Pellervon taloustutkimuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Reinu econin selvitys nostaa esiin tarpeen tarkastella omistajanvaihdospolitiikkaa kokonaisuutena, jossa huomioidaan alalle tulo, hallittu luopuminen ja omaisuuden siirtyminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme