Kierrätysteollisuus: Hallituksen on turvattava reilu kilpailu ja uudistettava jäteverotusta

Kohti reiluja kiertotalousmarkkinoita

Sidosyksikön sallitun ulosmyynnin rajaaminen enintään 5 prosenttiin ja 500 000 euroon jätealalla on yksi hallitusohjelman tärkeimmistä markkinoita koskevista uudistuksista. Yksityiset kiertotalousalan yritykset tarvitsevat toimintaympäristön, jossa markkinat toimivat tasapuolisesti, kilpailu on reilua ja pelisäännöt ovat ennen kaikkea ennakoitavat.

”Kuntien markkinatoiminta ja siitä aiheutuvat kilpailuneutraliteettiongelmat heikentävät yksityisten kiertotalousinvestointien houkuttelevuutta. Lausuntokierroksella ollut jätelain uudistus tulisi saattaa voimaan vesittämättä muutoksia, joiden tarkoituksena oli hallitusohjelman mukaisesti edistää kilpailun tasapuolisuutta”, tähdentää Kierrätysteollisuuden toimitusjohtaja Mia Nores.

Jäteveron tiekartasta kannustin kiertotalousinvestoinneille

Jäteverolain muutoksia on valmisteltu pitkään. Nyt esitettyjen pistemäisten muutosten sijaan tarvitaan pitkäjänteinen tiekartta jäteveron kehittämiseksi.

”Suomi tarvitsee lisää kiertotalousinvestointeja. Jäteverotus antaa kannustimen investoida kierrätykseen, ja veron ulottaminen isoihin jätevirtoihin, kuten maa- ja kiviainesjätteisiin vahvistaisi Suomen asemaa kiertotalouden edelläkävijänä”, sanoo Mia Nores.

Nykyinen jäteverotus tekee usein materiaalin sijoittamisesta kaatopaikalle edullisempaa kuin kierrättämisestä tai hyödyntämisestä. Tiekartta kannustaisi yrityksiä investoimaan uusiin käsittelyratkaisuihin, kierrätykseen ja materiaalien hyödyntämiseen. Koska uusien ratkaisujen suunnittelu, luvitus ja rakentaminen vievät vuosia, toimintaympäristön ennustettavuus on investointien toteutumisen kannalta ratkaisevaa.

Kiertotalousinvestoinneille tarvitaan kysyntää ja sujuvaa luvitusta

Kiertotalousinvestointien vauhdittamisessa keskeistä on varmistaa kysyntä kierrätysraaka-aineille. Kysyntää voidaan vahvistaa esimerkiksi käyttöosuusvelvoitteilla sekä julkisilla hankinnoilla.

Suomessa tehdään julkisia hankintoja vuosittain yli 40 miljardilla eurolla. Hankinnoilla voidaan vauhdittaa kierrätysraaka-aineiden kysyntää asettamalla esimerkiksi kierrätysraaka-aineiden käyttöä ja materiaalitehokkuutta edistäviä kriteerejä. Esimerkiksi rakentamisessa on merkittävä potentiaali lisätä kierrätysmateriaalien käyttöä nykyisestä.

Hallitus on vienyt määrätietoisesti eteenpäin yhden luukun luvitusta ja ympäristölupamenettelyjen sujuvoittamista. Kierrätysteollisuus pitää uudistuksia tärkeinä ja kiittää hallitusta investointien luvituksen sujuvoittamisesta.