Tuore kysely: Enemmistö suomalaisista näkee, että lihavuutta pitäisi hoitaa terveydenhuollossa sairautena

Terveysalan asiantuntija- ja konsultointiyritys IQVIA toteutti kesällä 2026 lääkeyhtiö Lillyn toimeksiannosta kyselytutkimuksen, jossa tutkittiin yli 1500 suomalaisen näkemyksiä lihavuudesta ja sen hoidosta. Erityistä selvityksessä oli se, että mukana oli myös yli 500 henkilön otos, jossa vastaajien painoindeksi eli BMI on 30 tai enemmän eli täytti lihavuuden määritelmän.

Kyselyssä yli puolet vastaajista (56 % kaikista, 62 % joukosta, jossa painoindeksi on yli 30) oli sitä mieltä, että lihavuus tulisi tunnistaa ja hoitaa sairautena terveydenhuollossa. Samaan aikaan 57 % kaikkia suomalaisia edustavasta joukosta ja 43 % painoindeksiltään yli 30:n joukkoon kuuluvista uskoo, että pelkät elämäntapamuutokset ovat riittäviä useimmille lihavuuspotilaille.

”Tuloksissa näkyy lihavuuskeskusteluun liittyvä ristiriita. Lihavuus nähdään edelleen usein elämäntapavalintojen seurauksena, vaikka samalla ymmärretään, että terveydenhuollon tukea saatetaan tarvita. Tarvitsemme tietoon perustuvaa ymmärrystä lihavuudesta monitekijäisenä pitkäaikaissairautena. Jos lihavuutta ei tunnisteta tai siitä ei keskustella kunnioittavasti, ihminen voi jäädä ilman omaan tilanteeseensa sopivaa tukea”, sanoo Eli Lilly and Companyn Pohjoismaiden lääketieteellinen johtaja Lars-Petter Strand.

Kyselytutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että pudotetun painon ylläpitäminen on haastavaa. Kyselytutkimuksen mukaan kaikista painoa pudottaneista vain 21 % kuvailee saavuttaneensa tavoitteensa ja ylläpitäneensä tuloksia. Niistä lihavuutta sairastavista, jotka ovat pyrkineet pudottamaan painoaan, vain 6 % on onnistunut saavuttamaan ja ylläpitämään tavoitteensa.

Tuomituksi tulemisen pelko jarruttaa hoitoon hakeutumista

Lihavuuteen liittyvä stigma on edelleen merkittävä este hoitoon hakeutumiselle. Neljä kymmenestä vastaajasta nosti esiin stigman tai pelon tuomituksi tulemisesta hoitoon hakeutumisen mahdollisena esteenä. Osuus oli sama sekä kaikkia suomalaisia edustavassa että lihavuutta sairastavien joukossa.

Stigma voi näkyä häpeänä, aiempina kielteisinä kohtaamisina tai epävarmuutena siitä, otetaanko huoli terveydenhuollossa vakavasti. Siksi hoitoon hakeutumisen kynnyksen madaltaminen edellyttää sekä riittävää tietoa hoitovaihtoehdoista että kunnioittavaa, syyllistämätöntä kohtaamista.

Lihavuuslääkkeistä puhutaan enemmän kuin niitä tunnetaan

Lihavuuden lääkehoidoista käydään runsaasti julkista keskustelua, ja yleisellä tasolla tietoisuus lihavuuslääkkeistä on korkea: noin 90 % vastaajista on niistä kuullut aiemmin. Moni ei kuitenkaan tiedä, mitä hoitovaihtoehtoja on olemassa, miten ne eroavat toisistaan tai millaisia tuloksia niiltä voidaan realistisesti odottaa.

Suhtautuminen reseptilääkkeisiin on kuitenkin pääsääntöisesti positiivista. Kaikista suomalaisista vastaajista 61 % ja lihavuutta sairastavista 65 % uskoo, että lihavuuden hoidossa käytettävät reseptilääkkeet voivat auttaa vähentämään yhteiskunnan pitkän aikavälin terveydenhuollon taakkaa. Noin puolet (51 %) kaikista suomalaisista ja 62 % lihavuutta sairastavista näkee, että julkisen terveydenhuollon tulisi mahdollistaa lihavuuden hoitoon tarkoitetut reseptilääkkeet.

Kysely osoittaa myös, että painonpudotuksen onnistumista ei arvioida vain vaakalukeman perusteella. Vastaajat liittävät onnistuneeseen hoitoon ennen kaikkea paremman terveyden, toimintakyvyn, elämänlaadun, jaksamisen ja mahdollisuuden osallistua arkeen, työhön ja sosiaaliseen elämään.

Tämä kertoo siitä, että lihavuudesta puhuminen pelkkänä ulkonäkö- tai painokysymyksenä ei vastaa ihmisten kokemuksia.

Tutkimuksen keskeisiä nostoja

• Yli puolet suomalaisista (56 % kaikista vastaajista, 62 % BMI >30) katsoo, että lihavuus tulisi tunnistaa ja hoitaa terveydenhuollossa sairautena.  Silti vain 28 kaikista vastaajista ja kolmannes (33 %) BMI > 30-vastaajista pitää lihavuutta kroonisena sairautena. 
• BMI > 30 -vastaajista 58 % mainitsee hinnan ja hoitoon pääsyn haasteet esteeksi lääketieteellisen hoidon hakemiselle, ja 40 % mainitsee stigman tai tuomituksi tulemisen pelon. 
• Lihavuuden lääkehoidoista keskustellaan paljon, mutta hoitovaihtoehtoja koskevassa tiedossa on edelleen merkittäviä aukkoja. 
• 64 % kaikista vastaajista ja 72 % lihavuutta sairastavista pitää reseptilääkkeitä oikeutettuna osana lihavuuden hoitoa, ei oikotienä. 
• Enemmistö (61/65 %) näkee, että reseptilääkkeet voivat vähentää yhteiskunnan pitkän aikavälin terveydenhuollon taakkaa. 
• Hoidon onnistuminen nähdään yhä useammin laajempana kuin painon laskuna: kyse on terveydestä, toimintakyvystä, jaksamisesta ja elämänlaadusta.

Lisätietoa tutkimuksesta

Kyselytutkimus kartoitti suomalaisten asenteita lihavuuteen, lihavuuden hoitoon, ennakkoluuloihin ja hoitoon hakeutumisen esteisiin. Tutkimuksen toimeksiantaja oli Eli Lilly, ja tiedonkeruun toteutti tutkimusyhtiö IQVIA kesäkuussa 2026.

Tutkimukseen vastasi yhteensä 1 515 suomalaista. Otos koostui 1 011 henkilön yleisväestöotoksesta sekä erillisestä 504 henkilön BMI 30+ -lisäotoksesta. (Lisäotos kerättiin lihavuutta sairastavien henkilöiden näkökulmien tarkempaa analysointia varten. Yleisväestöotoksessa oli mukana myös BMI 30+ -vastaajia, jotta aineisto kuvaisi Suomen väestöä mahdollisimman edustavasti.)