Ilmastolähettiläs Timo Huhtamäki: Ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitaan yhdistelmälääkkeitä

EU:n ilmastosopimuksen lähettiläs Timo Huhtamäki pitää välttämättömänä purkaa talouden ja ympäristön välisiä jännitteitä ja löytää uusia tapoja muuttaa yhteiskuntaa.

– Nyt tarvitaan yhdistelmälääkkeitä ja lineaarisen talouden purkutalkoita. Esimerkiksi palvelutalouden tuomia hyötyjä ei ole laskettu, jos tavaroita korjattaisiin aiempaa enemmän, Huhtamäki sanoi.

– Kulutuskulttuuri köyhdyttää meitä huomaamatta. Me ostamme tavaraa noin 20 miljardilla eurolla joka vuosi ja ensimmäisen vuoden jälkeen puolet tavaran arvosta on häipynyt. Suurin osa hankintahinnasta valuu ulkomaille, mutta kierrätys- ja korjaustaloudessa raha kerryttäisi Suomen taloutta.

Huhtamäki muistutti, että kulutusvalinnoilla on valtava merkitys sekä taloudelle että ilmastolle, ja tarjolla on niin sanottuja matalalla roikkuvia hedelmiä. Tärkeintä kulutuksen muutoksessa on tavaroiden elinkaaren jatkaminen eli kestävien tavaroiden ostaminen ja niiden käyttäminen mahdollisimman pitkään. Konkreettisia esimerkkejä tästä ovat vaatteet ja älypuhelimet, joiden käyttöiän pidentämisellä on suuri vaikutus.

Kansanedustaja Oras Tynkkynen (Vihr.) muistutti, että ihmiset päättävät itse millaisessa tulevaisuudessa elämme ja siitä syntyy toivo synkkien uutisten keskellä. 

– Me tiedämme jo ratkaisut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, mutta keinojen käyttöön ottaminen on usein hidasta ja kallista. It is simple, not easy, Tynkkynen totesi. Hän muistutti, että jo puhuminen on ilmastoteko, sillä se voi innostaa jonkun toisenkin toimimaan.

– Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on kolme keinoa: irrottautuminen fossiilisista polttoaineista, ruoantuotannon uudelleen järjestäminen ja kasvihuonekaasujen sitominen.

Vuosi ostolakossa

Somevaikuttaja Laura Koivisto toteutti perheensä kanssa vuoden ostolakon ja teki siitä muistiinpanoja kuukausittain. Hän huomasi pian, kuinka suuri vaikutus mainonnalla oli ollut hänen kuluttamiseensa, ja päätyi estämään mainoskirjeet ja sosiaalisen median mainokset. 

– Vuoden aikana ostamisen ilo alkoi kadota. Huomasin, että aiemmin olin ostanut itselleni palkintoja, Koivisto kertoi. Projektin aikana hän alkoi myös laskea omaa ja perheen hiilijalanjälkeä ja kiinnittää huomiota matkustamiseen.

– En olisi uskonut, miten paljon rauhaa ja vapautta ostamattomuus tuo mukanaan, Koivisto totesi.

Aktivistiyrittäjä Niklas Kaskealan ilmastoaktivismi sai alkunsa parikymmentä vuotta sitten havainnosta, että lasketteluharrastus alkoi kärsiä ilmaston lämpenemisestä. Vaikuttamisesta tuli hänelle myöhemmin ammatti, jossa hän pyrkii muuttamaan myös yhteiskunnan ja politiikan toimintaa. 

– Ilmastotyölle tarvitaan usein oma henkilökohtainen sytyke, ja minulla se oli talvien lämpeneminen. Alussa uskoin, että kun päättäjillä on tarpeeksi tietoa, he tekevät parempia päätöksiä. Nyt ajattelen, että jos ympäröivä yhteiskunta ei tue muutosta, eivät poliitikot sitä edistä, Kaskeala sanoi.

– Poliittista johtajuutta ei ilmastokysymyksissä löydy ilman ihmisten toimia, tarvitaan painetta muutokseen.

Tapahtumassa esittelivät toimintaansa myös useat ilmastotyötä tekevät järjestöt, kuten Sustainability Community Finland, POW (Protect Our Winters), Luontoliitto, Aktivistimummot ja https://www.weplanet.fi.

Aktivistimummoja edustava EU:n ilmastosopimuksen lähettiläs Anu Harkki korosti isovanhempien huolta tulevien sukupolvien hyvinvoinnista.

– Mummoviisaudella on kysyntää. Se on erilaista kuin nuorten viisaus, sillä maailmankatsomus muuttuu, kun tulee vanhaksi. Mummot eivät mieti omaa tulevaisuuttaan vaan jälkeläisten.

Tapahtuman järjestivät EU Climate Pact, Sustainability Community Finland, tapahtuman koordinaattori Heta Ekman sekä  EU:n ilmastosopimuslähettiläs Bradlie Martz-Sigala. Tapahtuman juontajana toimi EU:n ilmastosopimuslähettiläs Anne Puolanne.

Kuvat: Aly Noyola Cabrera